Tampereella keskellä kaupunkia on ovi avoinna kadulle, koska helleviikon kuumuus on saatava jotain reittiä ulos. Vauhtia sille antaa vähintään kolme tuulettajaa, jotka tekevät parhaansa pitääkseen sisätilat siedettävinä. Kahdessa kerroksessa istuu 13 leiriläistä - kukin edessään vähän järeämpi läppäri.
Meneillään on kesäleiri, jolla keskitytään koodaamiseen. Leiriläiset ovat 9-13 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Osa aloittaa alkeista, ja osa etenee kohti uusia haasteita.
Yksi leiriläisistä on jo neljä vuotta koodannut, 13-vuotias Sara Haapahuhta. Hän tuli leirille, koska haluaa oppia uutta.
– Hienoin juttu koodaamisessa on se, kun pääsee haastamaan itsensä ja näkee sen oman käden jäljen. Ja siinä pystyy testaamaan, mitä on itse tehnyt ja pystyy kehittymään.
Viikon leirillä käytetään 15 tuntia koodaamiseen. Osa päivästä kuluu leiriläisten kanssa ilman erityistä ohjelmaa aamuisin ja päivän lopuksi. Keskellä päivää leiriläiset piipahtavat ulos läheisiin puistoihin ja uimarannoille. Tauko on tärkeä pelkästään senkin vuoksi, että jaksaa keskittyä koodaukseen iltapäivän osuudella.
Koodausta kaikilla tasoilla
Tampereella perustettu koodausta opettava Kodarit on pitänyt eritasoisia kursseja kaikenikäisille viiden vuoden ajan. Kurssien lisäksi on tarjolla myös kesäleirejä.
Kesäleiriviikkoon mahtuu 15 tuntia koodaamista. Se vastaa Kodareiden yhtä tasokurssia.
– Kodarit 1 -tasolla lähdetään harjoittelemaan ohjelmoinnin perusrakenteita visuaalisella ohjelmoinnilla, tehdään 2D ja 3D-peli ja ohjelmoidaan laitteita. Kurssin loppupuolella opetellaan ensimmäistä ohjelmointikieltä eli Pythonia, kertoo viisi vuotta sitten Kodarit perustanut Suvi Syrjäläinen.
Edistyneemmät opettelevat kesäleirillä Luaa ja Unitya.
Koodaus on ollut peruskoulun oppiaineena vuodesta 2016 kaikilla vuosiluokilla. Siksi lapset ja nuoret tietävät, miksi koodausta on syytä ymmärtää.
– Koska maailma uudistuu ja muuttuu. Koodin ymmärtäminen ja sen maailman hahmottaminen on tärkeätä, koska sen avulla pystyy vaikuttamaan tulevaisuuteen ja siihen, että millainen maailma on, sanoo Sara Haapahuhta.