Tanskan kielen ja kirjallisuuden vaalija Tanskan Akatemia on ajautunut historiansa pahimpaan kriisiin yhden jäsenensä toistuvasti esittämien jyrkkien Metoo-kannanottojen vuoksi. Useat jäsenet vaativat nyt Akatemian jäsenenä vuodesta 2014 alkaen ollutta kirjallisuudentutkija Marianne Stidseniä eroamaan.
18 jäsenestä ainakin kahdeksan on puuttunut Stidsenin toimintaan. Neljä jäsentä on ilmoittanut vetäytyvänsä Akatemian toiminnasta ja neljä muuta jäsentä on allekirjoittanut riidankylväjänä pitämälleen Stidsenille osoitetun kirjeen, jossa he pyytävät tätä eroamaan.
– Pidän hyvin valitettavana, että neljä kirjailijaa on lähtenyt Akatemiasta, pysyvä sihteeri Søren Ulrik Thomsen kommentoi tapahtumia lyhyesti Tanskan yleisradiolle DR:lle.
DR:n mukaan useat Akatemian muut jäsenet kieltäytyvät sekaantumasta koko asiaan.
Tanskassa kriisin arvioidaan kuplineen pinnan alla jo muutaman vuoden ajan. Julkisuuteen Akatemian jäsenten välien kiristyminen nousi kuitenkin vasta nyt huhtikuussa, kun Weekendavisen-lehti julkaisi haltuunsa saamiaan Akatemian viestejä.
Akatemia kokoontuu suljetuin ovin ja kommentoi asioitaan medialle vain harvoin.
– Tällaisesta jakautumisesta ei ole ollut merkkiäkään ennen kuin jäsenten sähköpostikeskustelu Marianne Stidseniin kohdistuvasta tyytymättömyydestä vuoti julki, sanoo tanskalainen kulttuuritoimittaja Kristian Lindberg uutistoimisto TT:n uutisessa, jonka muun muassa Hufvudstadsbladet on julkaissut.
Puolustuspuheita ruotsalaisille kesken ahdistelumyrskyn
Kriisin jäljet johtavat Ruotsin Akatemiassa marraskuussa 2017 puhjenneeseen skandaaliin.
Akatemian jäsenten välit kiristyivät Dagens Nyheter -sanomalehden julkaistua artikkelin, jossa useat naiset kertoivat joutuneensa kulttuuripersoona Jean-Claude Arnault'n tekemien seksuaalirikosten uhreiksi. Myöhemmin oikeus tuomitsi Arnault'n 2,5 vuoden vankeuteen kahdesta raiskauksesta.
Arnault'n puoliso on Akatemian jäsenenä tuolloin ollut runoilija Katarina Frostenson.
Osa Ruotsin Akatemian jäsenistä asettui Frostensonin ja tämän puolison tueksi, ja seurauksena oli jäsenten eroamisia ja työstä pidättäytymisiä sekä vuoden 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinnon jakamatta jättäminen.
Frostensonin ja Arnault'n äänekkäimpänä tukijana esiintyi Akatemian jäsen, kirjallisuudentutkija Horace Engdahl.
Keskellä Ruotsin Akatemian kriisiä lusikkansa soppaan pisti Tanskan Akatemian Marianne Stidsen, joka kirjoitti toukokuussa 2018 Expressen-lehdessä julkaistun Engdahlin puolustuspuheen. Stidsenin mielestä väärinymmärrettyä Engdahlia mustamaalattiin, vaikka tämä olisi ansainnut kehuja.
Stidsen kirjoitti Engdahlin olevan yksi nykyajan suurimmista ja lahjakkaimmista kulttuuripersoonista Ruotsissa ja nosti tämän Selma Lagerlöfin ja August Strindbergin kaltaisten kirjailijoiden rinnalle.
Vertauksia shariaan ja totalitarismiin
Stidsenin tyyli kärjistyi entisestään viime kesänä, jolloin hän julkaisi kirjan Metoo-liikkeestä. Stidsenin mielestä seksuaalisesta ahdistelusta kertoneet naiset muodostivat Ruotsin Akatemian aiemman pysyvän sihteerin Sara Daniuksen johdolla feministisen sharian.
Metoo-liikkeen toimintaa hän piti totalitarismina ja ahdistelusta syytettyjen miesten julkista jahtaamista merkkinä oikeuden saamisen mahdottomuudesta.
Lokakuussa 2019 Stidsen heitti lisää bensaa liekkeihin Berlingske Tidende -sanomalehden mielipidekirjoituksessa, jossa hän listasi perusteluja sille, miksi Metoo-liikettä voi pitää terroristisena ja miksi liikkeen aktivisteja voisi asettaa syytteeseen terrorismilainsäädännön perusteella. Hänen mukaansa liikkeen tavoitteena on levittää pelkoa ja kauhua terroristien tapaan.
Toistuvat kärjekkäät ulostulot olivat lopulta liikaa osalle Tanskan Akatemian muista jäsenistä. Huhtikuun puolivälissä julkisuuteen tuli tieto, että Akatemian tunnetuimpiin jäseniin lukeutuvat kirjailijat Suzanne Brøgger, Ida Jessen, Jens Smærup Sørensen ja Astrid Saalbach eivät enää suostu toimimaan yhdessä Stidsenin kanssa.
Brøgger ja Jessen pidättäytyvät Akatemian työstä, mikä pitkään jatkuessaan johtaa eroon. Smærup Sørensen ja Saalbach puolestaan eroavat Akatemiasta.
"Tuntemani Akatemia on poissa"
Information-lehdelle Tanskan Akatemian kriisiä kommentoineet jäsenet sanovat muun muassa joutuvansa häpeämään Stidsenin kommenttien vuoksi. Kirjailija Suzanne Brøgger kuvailee Stidsenin puheita groteskeiksi ja sanoo hävenneensä niiden takia Ruotsissa ja Norjassa käydessään.
– Akatemia yhdistetään Stidsenin mielipiteisiin, enkä minä halua sitä. Haluan vapaata keskustelua kirjallisuudesta, perustelee puolestaan kirjailija Ida Jessen Informationissa päätöstään vetäytyä Akatemiasta.
– Tuntemani Akatemia on poissa, ja se johtuu Marianne Stidsenistä. Eikä se voi enää palata entiselleen, Jessen arvioi.
Brøgger sanoo Stidsenin ideologisen ja poliittisen agendan myrkyttäneen Akatemian ilmapiiriä jo vuosien ajan.
Stidsen on tyrmännyt erovaatimukset ruotsalaiselle Aftonbladet-lehdelle viime viikolla lähettämässään viestissä.
– Voi hyvin spekuloida sillä, mikä saa kirjailijat, joiden pitäisi etulinjassa puolustaa perusvapauksia, niiden joukossa ilmaisunvapautta, kääntymään kannoillaan ja vaatimaan niiden rajoittamista, Stidsen kommentoi.
– Niiden parin vuoden aikana, jotka minä olen ollut aktiivinen keskustelussa Metoosta, vasemmistopopulismista ja uustotalitarismista, ei yksikään kollegoistani Akatemiassa ole astunut julkisuuteen ja ilmaissut vastamielipidettään, hän jatkaa.
Stidsenin mielestä hän on esittänyt näkemyksensä yksityishenkilönä, eikä Akatemian jäsenenä. Hänen mukaansa kaikki "vasemmistoradikaalien ja ultrafeministien konsensuksen" haastavat joutuvat nyt kovan painostuksen kohteeksi.
Tanskan Akatemialla ei ole Ruotsin Akatemian kaltaista virallista asemaa tai suurta varallisuutta, mutta arvovaltaa kulttuurielämässä silläkin on runsaasti.
Tutkijat: Metoo kritisoitiin Tanskassa kuoliaaksi
Tanskassa Metoo-liikkeeseen on suhtauduttu muutenkin kriittisemmin kuin Ruotsissa. Göteborgin yliopiston yhteydessä toimivassa Nordicom-mediatutkimuskeskuksessa tehdyn tutkimuksen mukaan Tanskan mediassa liike sai alusta lähtien kovasanaista kritiikkiä ja vähemmän huomiota.
Mediatutkijat analysoivat satoja Ruotsissa ja Tanskassa julkaistuja artikkeleita ja totesivat, että ruotsalaislehdissä aihetta käsiteltiin yleisesti uutissivuilla, mutta Tanskassa pääasiassa kulttuuri- ja mielipidepalstoilla.
Tutkijoiden mukaan Ruotsin suurimmissa sanomalehdissä Metoo-liikettä käsiteltiin noin nelinkertaisesti Tanskan sanomalehtiin verrattuna.
Aktivisteja syytettiin tanskalaismediassa muun muassa noitavainosta ja laittomista kansantuomioistuimista samaan aikaan kun ruotsalaismediassa kirjoitettiin kansanliikkeestä ja vallankumouksesta. Tutkijoiden mukaan Metoo hiljennettiin Tanskassa kovalla kritiikillä ja erityisen kovasanaisia olivat miestoimittajat ja -kommentoijat.
Myös poliitikkojen suhtautumisesta tutkijat löysivät selvän eron. Ruotsalaispoliitikot osallistuivat Metoo-keskusteluun aktiivisesti, mutta tanskalaispoliitikot pysyivät erossa koko aiheesta.
– Tanskassa siitä tuli enemmänkin mielipidekysymys. Asian kielteinen käsittely oli suurempaa ja alkoi varhemmin, mikä tappoi keskustelun, mediatutkija Tina Askanius summasi tutkimuksen tuloksia Dagens Nyheter -lehdessä.
Tanskassa paljon huomiota kirjoittelussa kiinnitettiin tutkijoiden mukaan Ruotsiin, jota kuvailtiin muun muassa kauhuesimerkiksi ja feministiseksi diktatuuriksi. Luonnehdinnat olivat osin siis hyvin samansuuntaisia kuin Tanskan Akatemian kriisiin ajaneen Marianne Stidsenin kommentit.
Lisää aiheesta: