Sámemusea Siida Anáris lea čielggadeamen, gosa ja goas galggašii hávdádit ođđasit olbmodávttiid ja oaiveskálžžuid, maid musea lea seailluhan vuorkkáin lagabui 20 jagi.
Helsset universitehta attii jagis 2001 sámemuseai seailluheami várás dáktečoakkaldaga, mas leat 170 sámeguovllus roggojuvvon olbmodávtti, maiddái oaiveskálžžut, muitala museahoavda Sari Valkonen. Dávttiid leat geavahan dutkandárkkuhussii.
– Čoakkáldaga fárus leat boahtán juoga veardde maiddái dutkanbohtosat, main čielgá, ahte dávttit leat mihtádallojuvvon, Valkonen čilge.
Hávderoggamiid báresáiggit ledje 1800-logu loahpas ja 1930-logus
Anatomiija dutkit leat roggan dahje rokkahan olbmuid dákterikkiid ja oaiveskálžžuid miehtá Sámi.
Olbmuide Ii leat dárkilit muitaluvvon, gos juste dávttit leat rieviduvvon. Helssega universitehta anatomiija lágádus ja antropologalaš dutkamušaid jođiheaddjit ja sin gohčostagat, earret earáid Konrad Hällstén, C.P. Solitander ja A.E. Jansson, rogge juo 1870–1880-loguin máŋgga sajis Ohcejogas ja Anáris.
Dutkit leatge roggan dávttiid hávddiin ovdamearkka dihte Ohcejoga ja ja Anára boares hávdeeatnamiin goit 1800-logu rájes gitta 1930-logu rádjai. Anárjávrri Jámešsullos lea roggojuvvon goittot 152 oaiveskálžžu jagiid 1878 ja 1934. Ohcejogas boares hávdeeatnamis lea dolvojuvvon goittot 94 oaiveskálžžu ja eanetge hávddit leat roggojuvvon, ovdamearkka dihte Ohcejoga Jámežiidguolbanis ja Nuvvosis buohkanasii 57 hávddi, goittot 1870-logus. Oarjelabbos Márkanis, Rounalas ja Muonániskkis leat jagiid 1838 ja 1918 gaskkas roggojuvvon dutkamušatnui goittot 57 oaiveskálžžu.
Maiddái Beahcáma, Soađegili, Eanodaga ja Gárasavvona guovlluin hávddit leat rahppojuvvon dutkamušdárkkuhusain. Dávttit leat fievrreduvvon dutkanlanjaide mihtádallamid várás.
Anatomiija professor Väinö Lassila beasai vel 1930-logus rahpat 71 hávddi Anárjávrri Jámešsullos. Dán unna sullui anárlaččat leat hávdádan oamehasaid 1700-logu loahpa rádjai. Dan maŋŋá 1800-logus girkolaš hávdádeamit dáhpáhuvve stuorát Hávdeeanansullos, dan dovdet maiddái namain Iso Hietasaari.
Historjjá roggamiin sáhttá lohkat eanet ovdamearkka dihte Juha Ruohonen dutkamušas Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta – Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa.
Sámis leat áratge ođđasithávdádan dávttiid
Áiggit rivde, ja universitehtat ja museat álge máhcahit dávttiid Sápmái.
Vássán 25 jagis Sámis leat ođđasithávdáduvvon olbmo dávttit, maiddái oaiveskálžžut. Ođđasithávdádeamit leat ordnejuvvon suoidnemánus 1995 Anár Jámešsullos (an. Jaamišsuálui), skábmamánus 1997 Álttá Gávvuonas, čakčamánus 2011 Mátta-Várjjaga Njávdámis ja borgemánus 2019 Likšu Gammplatsenis.
Ovdamearkka dihte Anárjávrri boarrásut hávdesullo, Jámešsullo, muolddaide gokčojuvvojedje vádjit čuođi váinni oaiveskálžžut girkolaš doaimmahusas 16.7.1995. Dán eatnamiigokčama leigga doaimmaheamen Oulu bismmagotti dalá bisma Olavi Rimpiläinen ja Anára dalá girkohearrá Jouko Lepistö.
Sámemusea vuorkkáid dávttit leat roggojuvvon Anáris ja Ohcejogas
Sámemusea Siida seailluha ja várjala vuorkálanjainis ain dávttiid, maid Helsset universitehta sáddii Anárii jagis 2001. Musea seailluha dávttiid vuorkálanjain, gosa eai beasa olggobeale olbmot.
Daid áigot dál ođđasithávdádit.
– Museafoandda stivra lea mearridan, ahte olbmuid dávttit hávdáduvvojit ja danin sii leat čielggadišgoahtán rivttes čovdosa dán áššái ovttas sámeservoša ovddasteaddjiiguin. Iigoson čoavddus farggabále gávdno, sávvá museahoavda Sari Valkonen.
Oulu universitehta Giellagas-instituhta nákkosgirjedutki Eeva-Kristiina Harlin lea suokkardallan eandalii sápmelaččaid dávviriid máhcaheami máilmmi museain fas ruoktot.
Oaiveskálžžuin, maid sámemusea Siida dál seailluha, leat eanaš oassi roggojuvvon Anárjávrri Jámešsullos ja Ohcejoga boares Hávdeeatnamis ja Jámežiidguolbanis. Rogganbáiki dain gal lea dieđus, muhto eanet diehtu ii leat.
– Dalle, go hávddit leat roggojuvvon, de ii leamaš nu dehalaš diehtit, geat ja mo dat leat hávdáduvvon. Dalle lei dehalaš dušše roggat bajás ja čoaggit oaiveskálžžuid. Dat dahkkojuvvui dutkamuša dihte, muhto go maŋŋilgihtii geahččat, de dathan lei stuorra váivi, lohká Eeva-Kristiina Harlin.
Jurdda sámeservoša seremoniijas
Oaiveskálžžut, nugo earáge álgoálbmotdávvirat, leat geavahuvvon gávpegálvun. Sáhttá leat nu, ahte máilmmi museain leat ain ollu sápmelaččaidge oaiveskálžžut.
– Goittot Oslos, Københámmanis ja Pariissas dakkárat gávdnojit moanat, diehtá dutki Eeva-Kristiina Harlin.
Harlin smiehttá, mii livččii vuogas vuohki addit ráfi váinniide ja maŋisboahttiide.
– Dat lea váttes gažaldat dange dihte, go mii eat álo dieđe, leamašgo sii kristtalaš olbmot vai eai. Lea sámeservoša siskkáldas jearaldat, mo galgá dahkat. Mun jurddašan, ahte dieđusge galgá čielgasit ođđasithávdádit vai sápmelaččaid máttut besset leat ráfis.
– Várra livččii vuogas jurddašit seremoniija dahje dáhpáhusa, mii livččii fámuiduhtti ja maiddái veahkkin morrašis, mii lea servošis dan dihte, go oaiveskálžžut leat ain máilmmi museain ja vuorkkáin, árvala Eeva-Kristiina Harlin.
Sáhtát geahččat áššis lasi bearjadaga Yle Ođđasiin.
