Iloisia tervehdyksiä, halauksia ja surinaa kuin mehiläispesässä. Mikä olisikaan parempaa kuin aloittaa opiskelut samalla porukalla, jolla kesän rankoissa pääsykokeissa haettiin yhdessä ratkaisuja koodiongelmiin pohtimalla ja googlaamalla.
– Ei hirveästi jännitä, mukava nähdä kaikkia hyviä tyyppejä. Hauskaa päästä taas koodaamaan, sanoo 22-vuotias Tiia Laukkanen.
Kuukauden pituinen pääsykoeaika on jäänyt mukavana mieleen.
– Tuli sellainen olo, että pääsisinpä pian uudestaan ratkomaan. Vaikeinta oli, että piti löytää ratkaisut itse. Välillä oli niin, ettei kukaan osannut. Piti löytää ne tavat, joilla ylipäänsä pääsee ratkaisemaan ongelmaa. Kun se sitten ratkeaa, tulee sairaan hyvä fiilis, Laukkanen kuvailee.
Tiia Laukkanen muistuttaa, ettei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Voi löytyä monia eri tapoja, ja ne ovat yhtä toimivia.
Samaan aikaan aikuislukiossa aloittanut opiskelijajoukon nuorin, 17-vuotias Onni Salminen sai tiedon opiskelupaikastaan kesken koulupäivän. Hän kuvailee silloista fiilistään hienoksi.
Salmisesta kuukauden pituinen pääsykoeaika oli tosi tiivis.
– Se oli aika rankkaa, joka päivä koko päivä tehtäviä. Sen kuukauden jälkeen voimat olivat aika lopussa, mutta se oli tosi siisti kokemus. En vaihtaisi sitä mihinkään, hän toteaa.
Lähes joka viides opiskelija on nainen – miehisen alan leimasta halutaan eroon
Etukäteen Hive ilmoitti haluavansa monimuotoisuutta koodaajiin. Koulun tavoitteena on yhdistää opiskelijoiden erilaista osaamista ja taustoja niin, että ihmiset pystyisivät oppimaan toisiltaan.
Kouluun haki kaikkiaan yli 10 000 opiskelijaa. Pääsykokeisiin pääsi mukaan 360, heistä valikoitui 142 opiskelijaa.
Opiskelijoita on tullut 20 eri maasta. Opiskelijoista yksi neljäsosa on syntynyt jossain muualla kuin Suomessa ja puolella heistä on jo ammatti entuudestaan. Ikäjakaumakin on laaja: nuorin opiskelija on 17- ja vanhin 56-vuotias.
– Yhdistäviä tekijöitä ovat yhteistyötaidot ja sinnikkyys sekä opiskelutapa, he tykkäävät soveltaa tietoa , sanoo koulun toimitusjohtaja Oona Ylänkö.
Enemmistö opiskelijoista, 78 prosenttia on alalle tyypilliseen tapaan miehiä. Koodarikouluun valikoitui 19 prosenttia naisia, muunsukupuolisia kolme prosenttia.
– Toki toivoisimme, että sukupuolijakauma olisi lähempänä sitä, mitä nähdään muutenkin maailmassa, mutta se on aika pitkä tie. Stereotypiat siitä, mitä koodaaminen on, istuvat melko tiukassa, ja ne ovat aika sukupuolittuneita. Toivoisimme erityisesti nuoria naisia lisää meille hakijoiksi, Ylänkö toteaa.
Opiskelija Tiia Laukkanen sanoo, etteivät stereotypiat näy koulussa.
– Minusta tuntuu, ettei täällä kukaan ajattele sillä tavalla. Täällä on paljon tyttöjä ja naisia ja ehkä on niin, että kuka vaan voi tehdä tätä.
Alkujaan koodarikoulu olisi halunnut rajata opiskelijoiden yläikärajaksi 30 vuotta. Ikärajasta tuli kuitenkin negatiivista palautetta ja siitä luovuttiin. Ikärajan epäoikeudenmukaisuudesta kirjoitti muun muassa Tivi.
Porukan vanhin, 56-vuotias Juhani Kauppi on ollut tietoliikennealalla 30 vuotta. Hän on työskennellyt 2G-, 3G-, 4G- ja 5G-verkkkoympäristöissä, aina alan uusimmissa jutuissa.
– Tarve algoritmeille ja tekoälylle on vaan lisääntynyt ja lisääntynyt, joten näin, että on syytä keskittyä pelkästään opiskeluun 2–3 vuotta. Saada osaamiseni sille tasolle, että pärjään myös uusissa haasteissa, hän kommentoi.
Kauppi kertoo nauttineensa pääsykokeista täysillä.
– Tykkään koodata ja se on kivaa. Se, mitä kesällä tehtiin kuukausi yhdessä, pidin siitä. Todella hienoa, hän sanoo.
Ei opettajia, ei oppitunteja, ei kirjoja
Koodarikoulussa kokeillaan uudenlaista oppimismetodia: opiskelu perustuu vertaisoppimiseen. Hivessä ei ole opettajia, oppitunteja eikä kirjoja. Koodarikoulussa ei ole myöskään lukukausia. Opiskelijat toimivat itse toistensa opettajina ja tukijoina.
Opiskelijat saavat itse määrittää aikataulunsa. Koulun puolelta kuitenkin seurataan määräajoin, että opinnot etenevät. Keskimääräinen opiskeluaika on noin kolme vuotta. Osa valmistuu nopeammin, osa hitaammin.
Toimitusjohtaja Oona Ylängön mukaan taustalla on kuitenkin pedagoginen tiimi, joka koostuu kolmesta kyseisen koulutusohjelman läpi käyneestä entisestä opiskelijasta.
Käytännössä tehtävät ovat ongelmien ratkaisemista. Opiskelijat hakevat tehtäviin ratkaisuja yhteistyöllä.
Kela päätti syyskuussa, että Supercellin rahoittaman Hive Helsinki -koodarikoulun opiskelijat saavat opintotukea.
Helsingin Hivea vastaava koodarikoulu 42 toimii Pariisissa ja muun muassa Piilaaksossa Yhdysvalloissa. Koulua rahoittaa miljardööri Xavier Niel.
Muualla vastaavan koodarikoulun käyneet ovat työllistyneet hyvin. Käytännössä kaikille on tullut työtarjouksia jo opintojen loppusuoralla. Ranskassa toimivan Hiven esikuvan läpäisseistä jopa 100 prosenttia on työllistynyt alalle.
Helsinkiin otetaan uusia opiskelijoita jälleen ensi helmikuussa.
Lue myös:
Kela päätti: Supercellin rahoittaman Hive Helsinki -koodarikoulun opiskelijat saavat opintotukea