Wimme Saari avaa ääntään Sippolan kirkon pihassa Kouvolassa. Hän joikaa pätkän virttä saameksi. Illalla hänellä on Sippolan kirkossa konsertti, joka oli vaarassa peruuntua kirkkoherran vastustuksen vuoksi.
Asiasta nousi keväällä pieni kohu, kun Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto halusi estää Saaren ja jazzmuusikko Tapani Rinteen konsertin. Murto perusteli päätöstään sillä, että esitettävän musiikin tulee olla sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa.
Murto kuitenkin pyörsi päätöksensä ja antoi Saarelle esiintymisluvan, kun keskusteli asiasta Anjalankosken seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa. Wimme Saari uskoo, että epäilyjen taustalla olivat vanhat perinteet.
– Joikaamista pidettiin ennen kirkollisissa piireissä pakanallisena ja syntisenä musiikkina. Vähäisillä tiedoilla tehtiin hätäinen päätös, joka korjattiin.
Useasti kirkoissa ja myös ulkomailla esiintynyt Saari kertoo unohtaneensa jo koko asian. Kohulla oli kuitenkin myös puolensa.
– Se oli puhdistava keskustelu siitä, millaista musiikkia kirkossa voi esittää. Veisaan omalla tyylilläni virsiä, mutta siinä on kaikuja joikumallista ja äänenkäytöstä joikatessa.
Lue lisää: Wimme Saari sittenkin esiintymään Sippolan kirkkoon
Saari muistuttaa, että pohjoisessa saamelaisalueilla – esimerkiksi Koutokeinossa – on veisattu 1800-luvulta lähtien eri tavalla etelässä.
– Kerran kirkkoon tuli kanttori Etelä-Norjasta. Hän soitti nuottikirjasta, mutta seurakunta veisasi ihan omalla vauhdillaan. Kanttori lopetti, ja seurakunta vielä jatkoi.