1850-luvulla rakennettu pohjalaistalo kylpee auringossa Ylistaron Kitinojalla. Olohuoneen ja keittiön seiniä peittää punamullan värinen savikerros, joka on laitettu pari viikkoa sitten listoituksen päälle. Nyt seinään levitetään toinen savikerros.
Pohjalaistalossa on meneillään Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen savirappauskurssi.
Vajaa kymmenkunta aiheesta kiinnostunutta kurssilaista pääsi konservaattori Liisukka Oksan opastamana kokeilemaan, miten savi taipuu seinän eristeeksi.
Rouheaa pintaa
Kaisa Hautakoski Ullavalta ja Arto Soini Kauhajoelta kantavat saviämpäreitä eteisestä olohuoneeseen. Tällä kertaa aika ei riittänyt kurssilla siihen, että laasti olisi tehty itse, vaan se ostettiin valmiina seoksena.
Laasti on melko helppo levittää ja lopputulos on rouhea ja tasainen. Pinta hiotaan lopuksi ja päälle voi maalata esimerkiksi liimamaalilla.
Sekä Hautakoski että Soini kiinnostuivat kurssista siksi, että saisivat itselleen ideoita esimerkiksi oman kodin tai muun kiinteistön kunnostamiseen. Savi kiinnosti muutenkin materiaalina.
– Minulla oli vähän semmoinen haave, että josko tätä uskaltaisi omiinkin seiniin kokeilla, Arto Soini kertoo.
Mukaan oli lähtenyt myös vaasalainen Anna Häkäri. Hänellä on itsellään vuonna 1886 rakennettu talo, johon hän haki uusia vinkkejä. Hän on myös itse ammatiltaan konservaattori.
– Talossani on monta hyvää käyttökohdetta, joihin savea voisi soveltaa, kuten kylpyhuoneeseen, keittiöön tai eteiseen, Häkäri pohtii.
Luonnonmukaisuus kiinnostaa
Savea käytetään jonkun verran myös uudisrakentamisessa. Tuusulan vuoden 2020 asuntomessuille kerrotaan nousevan taloja, joissa on käytetty puuta, savea ja kiveä, ja joille luvataan 300 vuoden käyttöikä.
Aikanaan betoni korvasi saven ja kalkin rakentamisessa Suomessa. Nyt puolestaan ekologisuus ja luonnonmukaiset materiaalit ovat nousseet jo pidemmän aikaa rakentamistrendeissä.
– Olen purkanut paljon vanhoja rakennuksia ja monissa on saviseiniä. Osa on ollut tyhjillänsä 30-40 vuotta ja siellä on aina vain se savi vielä kiinni. Varmasti se olisi toimiva monessa paikassa tänä päivänäkin, Arto Soini miettii.
Myös kurssin opettaja, konservaattori Liisukka Oksa uskoo luonnonmukaisten materiaalien nousevan voimakkaasti tulevaisuudessa.
– Aika paljon on trenditietoisia ihmisiä, jotka haluavat jo esimerkiksi maaleilta ja laasteilta ekologisuutta. Savi voisi olla ehdottomasti trendi tulevaisuudessa, Oksa toteaa.
Osaamista jaetaan
Vanhoja menetelmiä ylläpidetään perinnerakentamiseen keskittyvissä yhdistyksissä. Pohjalaisen rakennusperintö -yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jaakkola uskoo, että kynnys kokeilla eri materiaaleja madaltuu, kun kohdalle tarjoutuu mahdollisuus kokeilla niitä käytännössä.
– Myös tieto leviää paremmin nettiaikana. Tällainen kurssi varmasti lisää uskallusta, ja me yritämme levittää tietoa. Näin myös taito siirtyy, Jaakkola kuvailee.
Anna Häkärin mielestä luonnonmukaisten materiaalien käyttö on ensisijaisen tärkeää nimenomaan vanhojen talojen kunnostamisessa.
– Kun talo on valmistunut, on käytetty vain luonnonmukaisia materiaaleja. Talon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää käyttää vastaavanlaisia materiaaleja, että se jatkossakin säilyy seuraavat parisataa vuotta, hymyilee Häkäri.