Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Keskustele: Hämeenlinnassa väännetään toriparkista – näin vastaavat kaupunginarkkitehti, kaupunkikeskustan yhdistyksen puheenjohtaja ja toriparkin vastustaja

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää maanantaina, jatkuuko toriparkin hankesuunnittelu.

Hämeenlinnan tori
Hämeenlinnan tori on ollut nykyisellä paikallaan jo vuoden 1775 asemakaavassa. Hämeenlinnalaiseksi ikuisuuskysymykseksi muodostunut toriparkki on taas esillä kaupungin päättävissä elimissä. Kuva: Mika Halme / Yle
  • Kati Turtola

Toriparkki tuntuu pulpahtavan korkin tavoin pinnalle Hämeenlinnan kaupungin päätöksentekoon. Vuonna 2016 valtuusto päätti selvittää keskustan keskitettyä pysäköintiratkaisua, jonka esiselvitystä on nyt jatkettu. Torin alle rakennettava parkkitalo on yksi vaihtoehto keskitetylle pysäköintiratkaisulle.

Kyseessä ei ole lopullinen toriparkin rakentamispäätös. Nyt päätetään siitä, ajettaisiinko torinalusparkkiin Linnankadulta ja rakennettaisiinko se kaksikerroksiseksi.

Me kysyimme kolmelta taholta näkemyksiä muutamiin toriparkista usein esitettyihin kysymyksiin.

Miksi Hämeenlinnan kaupunki haluaa toriparkin? Vai haluaako?

Hämeenlinnan kaupunkirakennetoimialan arkkitehti Tommi Terästö työskentelee kaavoitusosastolla. Hän muistuttaa, että tässä vaiheessa kyseessä on esiselvitys. Vielä ei tehdä päätöstä toteuttamisesta. Terästö ei ota kantaa siihen, milloin rakentamispäätöksen aika voisi olla.

– Valtuuston listalla oleva asia on nimenomaan tämän selvityksen jatko, ei toriparkki itsessään. Kysymys ei ole vain pysäköinnistä vaan se on myös jalankulun, pyöräilyn ja esteettömän liikkumisen ratkaisua. Se on yksi osa sitä työkalupakkia, jolla tätä kaupunkia ja nimenomaan kävelykeskustaa voidaan kehittää, kertoo Terästö.

Kuka tarvitsee toriparkkia?

Sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoissa aiheesta käydään vilkasta keskustelua. Kaupunkilaisia askarruttaa, kenelle toriparkki on tarpeen?

Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtaja Risto Pekola sanoo, että kaupunki tarvitsee vähintään 400-500 autopaikkaa, jotta saadaan keskitetysti ratkaistua keskustan kiinteistöjen rasitepaikkaongelmat sekä työpaikkapysäköintipulmat.

Kaupunkeskustan kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Risto Pekola
– Jotta asukas- ja kerrostalorakentaminen lähtevät liikkeelle, tarvitaan pysäköintiratkaisu. Sitten tulevat yrittäjät. Kaikki he maksavat verotuloja kaupungille. Se on muna-kana-ilmiö, sanoo Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtaja Risto Pekola. Kuva: Kati Turtola / Yle

– Hämeenlinna ei välttämättä tarvitse toriparkkia, vaan Hämeenlinna tarvitsee keskitetyn pysäköintiratkaisun. Keskitettyä pysäköintiä tarvitaan erityisesti kiinteistön kehittäjille eli että kiinteistöt lähtevät kehittymään, perustelee Pekola.

Toriparkin vastustajat eivät usko yksityisautoilun ja parkkitalon vetovoimaan kaupungin elävöittämisessä. Hämeenlinnalainen filosofian opettaja ja tietokirjailija Johannes Ojansuu on Ei Hämeenlinnan toriparkille -Facebook-ryhmän perustaja. Hän kritisoi kaupunkia siitä, että pysäköintihankkeessa katseita ei nyt suunnata tarpeeksi kauas tulevaisuuteen.

– Hämeenlinnaan ei tarvita toriparkkia. Olemme kulkemassa koko ajan sellaiseen kaupunkirakenteeseen, jossa yksityisautoilulla on yhä vähemmän merkitystä. Kauppaliikenteen tai muun yksityisautoilun tarpeet me voimme ratkaista nykyisillä resursseilla. Emme tarvitse siihen näin järeää keinoa, sanoo Ojansuu.

Johannes Ojansuu
– Aika ajaa tällaisen päätöksen ohitse. Meillä olisi sitten iso parkkihalli tuolla torin alla. Hallia ei voi käyttää mihinkään muuhun, pohtii Ei Hämeenlinnan toriparkille -FB-ryhmän perustaja Johannes Ojansuu. Kuva: Mika Halme / Yle

Miksi juuri torin alle?

Arkkitehti Tommi Terästö perustelee pysäköintitalon tutkimista torin alle sillä, että kantakaupunki on hyvin tiiviisti rakennettu ja tilaa uudelle pysäköintilaitokselle ydinkeskustassa on vaikea löytää. Hankesuunnittelu torin alle sijoittuvasta pysäköintilaitoksesta on käynnistetty aiempien selvitysten perusteella. Kaupunginvaltuuston päätöksellä selvitetään maanalaisen laitoksen kustannukset.

– Hämeenlinnan keskusta sijaitsee mäellä. Mäen rinteestä on jo olemassa oleva sisäänajoyhteys Linnankadun kohdalla. Yhteydet toriparkin ja kaupungin pääväylän Paasikiventien välillä on siten järjestettävissä toimivalla ja kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla, sanoo Terästö.

Linnankadun väestönsuojan sisäänkäyntiä
Linnankadun väestönsuojan sisäänkäynti on myös toriparkin sisäänajovaihtoehto. Kuva: Mika Halme / Yle

Joutuvatko kaupunkilaiset maksajiksi, jos tulee yllätyksiä?

Varsinaista investointipäätöstä keskitetystä pysäköintiratkaisusta ei tehdä lainkaan, ellei vähintään puolet hankkeen rahoituksesta tule yksityiseltä taholta. Mitä jos isossa rakennushankkeessa kaikki ei mene suunnitelmien mukaan ja lisäkustannukset lankeavat veronmaksajien kontolle?

Risto Pekola ymmärtää epäluulon, mutta luottaa pysäköintitalon tuottavan muutaman vuoden päästä kaupungille voittoa.

– Omalla kokemuskentällä voi sanoa, että missään yli 50 000 asukkaan keskustassa oleva pysäköintiratkaisu ei ole koskaan ollut tappiollinen. Ja varmaan yksityiset sijoittajatkin haluaisivat tehdä sen, koska se tuottaa rahaa, arvelee Pekola.

Ojansuun mukaan kaupungilla olisi eettisesti ja taloudellisesti ensisijaisempia kohteita, joihin käyttää rahaa, vaikka yrityselämän osuus toteutuisikin.

– Tämäntyyppisessä ratkaisussa mikään ei mene koskaan suunnitelmien mukaan, sen voi melkein jo sanoa varmaksi. Vaikka yritysten tai yksityisen puolen osuus olisi se 50 prosenttia, silti kaupungilla olisi paljon tärkeämpiä satsauskohteita, pohtii Ojansuu kantaansa.

Miksi kevyitä pysäköintiratkaisuja ei ole selvitetty?

Julkisuudessa eri tahot ovat esittäneet Hämeenlinnan keskustan pysäköintiin ratkaisuja, jotka eivät sisältäisi välttämättä parkkitalorakentamista. Esillä on ollut nykyisten parkkitalojen hyödyntäminen ja keskustan pysäköintipaikkojen muuttaminen kiekkopaikoiksi. Miksi näitä ei viedä eteenpäin?

– Keskitetty pysäköintilaitos on sillä tavalla optimaalinen ratkaisu, että sillä saadaan autot kustannustehokkaaseen paikkaan ja vapautettua maankäyttöä muuhun kehitykseen, kuten rakentamiseen, puistoihin ja katuihin. Kaikelle, missä ihmiset liikkuvat, vastaa kaava-arkkitehti Tommi Terästö.

Johannes Ojansuu arvelee, että muita vaihtoehtoja ei vielä ole selvitetty tarpeeksi.

– Esimerkiksi Kaivoparkin alueen hyödyntäminen kannattaa tutkia hyvin, sinne voidaan rakentaa vielä lisää parkkitilaa. Meillä on tällaisia vararesursseja ja itselläni on sellainen olo, että ne olisivat aivan riittäviä, pohtii Ojansuu.

Kevyemmät pysäköintiratkaisut eivät ole Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtajan Risto Pekolan mielestä riittäviä.

– Nehän ovat juuri näitä hajautettuja. Erittäin kalliita, kommentoi Pekola.

Keskustele: Mitä ajattelet toriparkkisuunnitelmista?

Kaupunginvaltuusto saa eteensä esityksen, jonka mukaan toriparkin suunnittelua jatketaan siitä näkökulmasta, että se rakennettaisiin kaksikerroksisena ja sen sisäänajo toteutettaisiin Linnankadun väestösuojan kohdalta.

Kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen sekä torin ja ympäröivien katujen purku- ja rakennustöiden hinta-arvio on yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rakentamispäätöstä ei tehdä, ellei vähintään puolet rahoituksesta tule yksityisiltä rahoittajilta. Aikataulusta ei tässä vaiheessa vielä puhuta lainkaan.

Ei Hämeenlinnan toriparkille -ryhmä järjestää mielenosoituksen Hämeenlinnan torilla tänään maanantaina kello 16.30 eli ennen valtuuston kokousta.

Mitä sinä ajattelet? Miten Hämeenlinnan keskustan pysäköinti pitäisi järjestää? Perustele näkemyksesi ja osallistu keskusteluun!