Vanhin Etelä-Amerikan suomalaissiirtokunnista oli Argentiinan Misiones-laaksossa sijaitseva Colonia Finlandesa. Se perustettiin vuonna 1906, mutta kuihtui lähes täysin 30 vuotta myöhemmin. Elämä oli välillä hilpeää, joskus riehakastakin, mutta enimmäkseen vaikeaa. Jäljellä ovat enää muistot ja muutamat suomalaiset.
Colonia Finlandesa perustettiin Argentiinaan Misioneksen laaksoon vuonna 1906. Sen virallisena johtajana toimi tunnettu suomenruotsalainen luonnontutkija ja mustalaisparoni Arthur Thesleff.
Siirtokunnan perustamisen takana ei ollut esimerkiksi uskonnollista ideologiaa, vaan paluu luontoon, tsaarin vallan vastustaminen ja toiveet rikastumisesta. Thesleff uskoi rikkauksien löytyvän Misioneksen hedelmällisestä maaperästä. Niinpä Thesleff ja reilu sata muuta akateemista suomenruotsalaista lähtivät Argentiinaan vuonna 1906. Joukon iskulauseena oli tulla miljonääriksi 20 vuodessa.
Misioneksessa odotti kuitenkin vain raivaamatonta metsää sekä lähes viljelyskelvotonta maata. Toiveet rikkauksista karisivat oitis. Moni kääntyi heti takaisin Suomeen, mutta osa jäi vielä odottamaan parempia aikoja.
Vaikeudet Misioneksessa söivät lähes kaikkien suomalaisten sisun vuosien myötä, ja Colonia kutistui vähä vähältä. Osa ei päässyt Suomeen takaisin, vaikka halusikin.
Misioneksen suomalaiset oli jätetty oman onnensa nojaan
Colonia Finlandesan maine kiiri koti-Suomeen hyvässä ja pahassa. Paikalla vierailikin useita toimittajia ja kirjailijoita.
Vuonna 1964 Martti Silvennoinen teki koloniasta runollisen radiodokumentin. Siinä hän haastattelee muun muassa Hedvig Niskasta, jota tituleerataan tietokirjailija-toimittaja Teuvo Peltoniemen kirjassa Misioneksen hedelmällisimmäksi naiseksi. Tutkija Enrique Tessierin mukaan 1970-luvulla Niskasella oli 92 jälkeläistä.
Eipä siis ihme, että itse Hedvig tai hänen jälkeläisensä esiintyvät monissa Colonia Finlandesaa käsittelevissä dokumenteissa.
Vuonna 1973 Kerstin Hanfin tekemä dokumentti "Pettymysten paratiisi" selvittää harvojen jäljellä olevien suomalaisten kohtaamia ongelmia. Käy ilmi, etteivät olot olleet paljon kohentuneet yli 50 Argentiinan vuoden aikana.
Dokumentissa merimiespappi Ilkka Pärssinen kritisoi Suomea oman kansansa heitteille jättämisestä.
"En ymmärrä, olisimmeko me sitten ainoa kansakunta, joka ei huolla vanhuksiaan tällaisissa olosuhteissa?" mies kysyy huolestunut ilme kasvoilla.
Hän kertoo, että monet muut Misioneksessa elävät siirtolaiset, kuten ruotsalaiset, puolalaiset ja ranskalaiset saavat sosiaaliavustusta valtioiltaan. Kenties juuri ”Pettymysten paratiisi” muutti asioita parempaan, sillä vuonna 1981 Greta Holmberg kertoi Misioneksessa vierailleelle Teuvo Peltoniemelle saavansa Suomesta pientä eläkettä. ”Pettymysten paratiisin” kuvausten aikoihin hän ei eläkettä vielä saanut.
Graciela oppi suomen isovanhemmiltaan
Ulkosuomalaisen tarina vieraili Misioneksessa vuonna 2007. Siellä tavattiin Hedvig ja Jussi Niskasen tyttärentyttären Graciela, joka puhuu edelleen sujuvaa suomea. Hän varttui isovanhempiensa luona.
Vaikka elämä Misioneksessa ei ollut helppoa, Graciela kiittää isovanhempiaan hyvästä lapsuudesta.
Colonia Finlandesaan on kuulunut myös Kaisa Saarinen, mutta hänen muistikuvansa ovat rajalliset, sillä adoptoitiin sieltä argentiinalaiseen perheeseen muutaman kuukauden iässä. Vasta 12-vuotiaana hän sai kuulla juuristaan, ja aikuisena hän lähti selvittämään tietoja suomalaisesta isästään. Isä löytyi, ja ensitapaamisella hän lauloi kauan kadoksissa olleelle tyttärelleen suomalaisen tuutulaulun.
Teksti: Sonja Fogelholm
Lähteet: Lähteet: Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa, Otava (1985), Misiones-dokumentit