Tästä artikkelista löydät yhteensä 14 erilaista tapahtumaa, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua avoimin mielin.
Eukonkannon MM-kisat
Savolainen Eukonkanto on yksi tunnetuimmista hivenen erikoisista urheilulajeistamme. Eukonkannon MM-kisoja on järjestetty Sonkajärvellä jo vuodesta 1997.
Lajin tarkoituksena on kantaa kilpakumppani, eukko, radan toisesta päästä toiseen mahdollisimman nopeasti. Tyyli on vapaa, mutta yleisin tapa lienee eukon kantaminen reppuselässä.
Virallisen radan pituus on 253,5 metriä ja se on osittain hiekka- ja sorapintainen. Sukellustaidoista ja akrobatiasta on hyötyä, sillä rata sisältää vesiesteen ja kaksi kuivaestettä.
Mitalisijoille ylsivät parit, joissa eukko edusti kevytluista naisrotua ja kantaja lihaksikasta, mutta aika kuivan kälpäkkää miessukukuntaa.
Video: Eukonkannon esittely
Omaleimainen tapahtuma on herättänyt ihastusta ja hilpeyttä ulkomaita myöten. Tapahtuman iloiseen luonteeseen kuuluu myös pukeutumiseen panostaminen, sillä paras asu palkitaan.
Eukonkannon MM-kisat kerää Sonkajärvelle vuosittain tuhansia kävijöitä ja useita kymmeniä, joskus jopa satoja, osallistujia eri puolilta maapalloa.
Hevineulonnan MM-kisat
Hyvinkin omalaatuinen Hevineulonnan MM-kisat on Joensuussa vuonna 2019 ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma, joka yhdistää suomalaisille ominaiset piirteet: neulomisen ja hevimusiikin.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on kilpailu, jossa kilpailijoiden tulee neuloa hevimusiikin tahtiin. Mitä näyttävämpi, oudompi tai hauskempi esitys on, sitä parempi. Esiintymiskappale arvotaan esiintyjälle parisen tuntia ennen esitystä.
Ensimmäisen kilpailun voitti japanilainen neulojaryhmä Giga Body Metal, jonka esityksen kehuttiin olevan ”niin hullu kuin sen pitääkin”.
Kilpailijoita oli kaikkiaan 12 yhdeksästä eri maasta. Japanin lisäksi hevineulojia saapui muun muassa Yhdysvalloista, Venäjältä ja Isosta-Britanniasta.
Ainoa hevineulonnan sääntö kuuluu seuraavasti: kaikissa esityksissä on neulottava. Puikkojen ja lankakerien heiluttelu ei riitä, vaan neuletta on synnyttävä.
Ilmakitaransoiton MM-kisat
Yle esitti vuonna 2016 Ilmakitaran MM-kisojen finaalin kokonaisuudessaan Oulun torilta.
Silloin kun ollaan ilmakitaraa soittamassa, ollaan poissa pahanteosta.
Jukka Takalo
Ilmakitaransoiton MM-kisat on vuosittain Oulussa järjestettävä tapahtuma, jossa tarkoituksena on soittaa ilmakitaraa mahdollisimman hyvin. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja nykyään erilaisia ilmakitaratapahtumia järjestetään ympäri maailman.
Näissä kisoissa oikean kitaran soittotaidolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on jäljitellä soittoa heittäytyen ja eläytyen. Taustanauhana toimii yleensä hevi tai rock.
MM-kisojen alkuperäinen idea oli huumorilla kasattu Oulun musiikkivideofestivaalien tapahtuma, mutta vuosien saatossa siitä on muodostunut yksittäinen iso tapahtuma.
Ilmakitaransoiton MM-kisojen tarkoituksena on edistää maailmanrauhaa. ”Make air, not war” -ideologian mukaan pahat asiat, kuten sodat ja ilmastonmuutos lakkautuvat, kun ihmiset keskittyisivät olennaiseen – eli ilmakitarointiin.
Kaljakellunta
Kaljakellunnan perusidea on simppeli. Osallistujat lipuvat välineillään pitkin Vantaan- tai Keravanjokea olutta juoden. Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää ja sen reitti ja ajankohta vaihtelevat vuosittain. Ne määräytyvät sosiaalisen median ja puskaradion kautta.
Kuvittele lämmin kesäpäivä, ystävät ja vedessä lilluminen. Mukaan vielä kymppisäkki olutta ja iloista mieltä. Siinäpä Kaljakellunnan ideaalikuvaus. Tapahtumaa ovat varjostaneet kuitenkin sen ikävät lieveilmiöt.
Alkoholi ja vesillä liikkuminen voi olla vaarallista ja usein joen pielusta täyttyy tapahtuman jälkeen hylätyistä kumiveneistä, tölkeistä ja tupakantumpeista. Kaljakellunta on tuottanut suuria siivouslaskuja Helsingin ja Vantaan kaupungeille vuosittain.
Don't be an ass. Pick up your trash.
Roskapaatin slogan vuodelta 2019
Ensimmäinen Kaljakellunta järjestettiin alle kymmenen ihmisen voimin vuonna 1997. Seuraavana vuonna osallistujia oli parisenkymmentä ja tästä osallistujamäärä on kasvanut jopa tuhansiin kellujiin.
Vuoden 2019 Kaljakellunnan uutisoitiin olleen aiemmista vuosista poiketen vähäroskainen. Myös 22. kerran järjestetyn tapahtuman osallistujamäärä oli edellisiä vuosia pienempi.
Keskiaikamarkkinat
Wanhan ajan ystäville tarjotaan todellista nannaa, kun vuosittain eri paikkakunnilla järjestetään keskiaikamarkkinoita ja -festivaaleja.
Historian havinaa ja Mustan surman pelkoa tarjoilevat esimerkiksi vanhin kaupunkimme Turku sekä vanhin sisämaakaupunkimme Hämeenlinna.
Keskiaikamarkkinoilla tutustutaan käsitöihin, torimyyjiin, taiteeseen ja kulttuuriin. Kaikkeen toimintaan liittyy luonnollisesti keskiaika.
Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Hannamari Hoikkala tutustui vuonna 2012 Turun keskiaikamarkkinoilla keskiaikaiseen muotiin ja vaatetukseen.
Monesti keskiaikatapahtumiin liittyy myös vahvasti näytelmät ja näyttelijät. Pajupillin raikuessa kaduilla ja narrien naurattaessa aatelisia, tuntee olevansa aikamatkalla menneisyyteen.
Kesäpilkin MM-kisat
Mikäli mielit kesällä pilkkikisoihin, onnistuu se helpposti Pudasjärven kaupungissa. Jokavuotiset, keskellä kesää järjestettävien pilkkikisojen salaisuus on styrox-levyssä.
Jääpeitteen sijaan pilkkijät kuljetetaan veneellä styroxista ja puusta valmistettujen, paikoilleen ankkuroitujen lauttojen päälle. Lautoissa on reikä, josta on kolmen tunnin ajan mahdollista pilkkiä. Saaliin kokonaispaino ratkaisee voittajan.
Kesäpilkin MM-kisat kestävät viikon verran. Alkukilpailujen, välierien ja pikkufinaalin jälkeen 25 parasta pilkkijää kilpailevat himoitusta maailmanmestaruudesta.
Pilkkiminen ilmiselvästi ei ole sää- vaan asennekysymys. Lumiset talvet alkavat olla ainakin Etelä-Suomessa harvinaista herkkua, joten tästä löytynee hyvä keino pilkkimiseen vaikkapa Helsingin Töölönlahdella läpi vuoden.
Laitilan Munamarkkinat
Se vain jäi vieläkin selvittämättä, kumpi oli ensin, muna vai kana.
Laitilan kaupunki on järjestänyt jo vuodesta 1972 Munamarkkinoita, joissa pääroolissa ovat nimensä mukaisesti kananmunat. Yle vieraili tuolloin ensimmäisillä Munamarkkinoilla ja kanahumpan ja kukkoviestin lisäksi tarjolla oli muna- ja kanatietoutta.
Munamarkkinat kerää tuhansia ihmisiä yhteen nauttimaan markkinahumusta viikkoa ennen juhannusta. Munien lisäksi tapahtumassa nähdään muun muassa musiikkiesityksiä ja paljastetaan Vuoden kukko -palkinnon voittaja.
Hivenen kaksimielisille markkinoiden nimi saattanee aiheuttaa nauruntirskahduksia. Myös videolla esiintyvä vilpitön kanakulkue saattaa nykyään nostattaa suupielien lisäksi kulmakarvoja.
Marjastuksen MM-kisat
Vaikka suomalaisista metsistä valtaosa marjoista jää vuosittain poimimatta, niin Suomussalmella tilanteeseen puututaan maailmanmestaruuskilpailujen kautta. Arktiset aromit ry järjestää vuosittain Marjastuksen MM-kisat, jossa mitellään osallistujien marjastustaidoista.
Kilpailun idea on simppeli. Tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon marjoja sankoon yhden tunnin aikana. Poiminta-alue on rajattu ja kerättävänä marjana toimii sesongista riippuen joko mustikka tai puolukka.
Kilpailusarjoja on useampia. Kilpailuun voi osallistua miesten tai naisten haravasarjassa tai erilaisissa joukkuesarjoissa.
Poimitut marjat joko pidetään itsellä tai ne voidaan myydä eteenpäin.
Saappaanheiton MM-kisat
Saappaanheitto on urheilulaji, jossa tarkoituksena on viskaista kumisaapas mahdollisimman pitkälle. Jokainen kilpailija heittä kolme heittoa, josta 12 parasta suorittaa lisäheittoja. Naiset heittävät koon 38 saapasta ja miehet koon 43.
Saappaanheiton ensimmäiset MM-kilpailut käytiin vuonna 1992 Pielavedellä, jonka jälkeen MM-kilpailut on järjestetty joka vuosi.
Saappaanheitto on erityisen suosittua Suomessa, missä kesäaikaan järjestetään useita kilpailuja alue- ja Suomi-Cupissa sekä yksittäisiä kilpailuja.
Tyyli on vapaa, mutta saappaassa tulee ilmalennon aikana olla varsi suorassa, eli sitä ei voi taittaa esimerkiksi saappaan sisälle.
Saappaanheitto urheilulajina on myös maailmanlaajuisesti tunnettu. Tunnettavuuden takia lajin MM-kisat järjestetään välillä myös Pohjolan ulkopuolella.
Suopotkupallon MM-kisat
Alussa oli suo, kuokka ja jalkapallo. Suopotkupallon MM-kisat järjestetään vuosittain Hyrynsalmella ja kilpailua on järjestetty jo vuodesta 1998.
Vuonna 1998 Yle seurasi nokialaisen FC Turvenuijien edesottamuksia Suopotkupallon SM-kisoissa. Turvenuijien Matti Schadrin toteaa joukkueen valmistautuneen kilpailuun lähinnä henkisin metodein.
Huom. video sisältää rasistista kielenkäyttöä, jota ei tänä päivänä käytettäisi.
Alunperin talkoovoimin järjestetyt Suopotkupallon SM-kisat laajenivat maailmanmestaruuskisoiksi vuonna 2000.
Säännöt ovat samat kuin jalkapallossa, mutta tietyin lievennyksin. Esimerkiksi paitsiota ei ole.
Tapahtuma kerää satoja joukkueita rämpimään rämeeseen ja nauttimaan tunnelmasta – pilke silmäkulmassa tietenkin.
Joukkueet voivat valita, mihin sarjaan osallistuvat. Sarjoja on useita, kilpasarjasta sekasarjaan ja Adventure-sarjasta harrastesarjaan.
Meillä on kolme puolijoukkuetelttaa ja yks juhlateltta, savukone ja joskus on ollut karaokevehkeet. Musiikin toisto toimii yötäpäivää.
Suopotkupallon maailmanmestaruuskisoissa tärkeässä osassa on myös oheistoiminta. Leirintäalueella käy vähintään yhtä kova kuhina kuin kentällä, ainakin mikäli on Yle Uutisten katsaukseen (2016) uskominen.
Valehtelun SM-kisat
Valehtelun SM-kisat on nimestään huolimatta tapahtuma on täysin totta. Ensimmäiset kisat järjestettiin jo vuonna 1996 ja niiden ajankohta on aprillipäivänä.
Osallistujien tehtävänä on kertoa uskomattomia tarinoita, joissa ei ole totuuden hiventäkään. Tarinan tulee olla seitsemän minuuttia pitkä.
Kauhavalla järjestettävän tapahtuman hyväntuuliseen luonteeseen kuuluu, ettei valheella tule loukata ketään. Parhaan sanansäilän lennättäjä ja jekuttaja saa Mestarivalehtelijan tittelin.
Valkoisilla valheilla tuskin pärjänee kärkikolmikkoon.
Valkosipulifestivaalit
Näihin karkeloihin ei kannata osallistua, mikäli mielit illalla vielä treffeille – ellei treffikumppania ota mukaan!
Keravan Valkosipulifestivaalit järjestetään vuosittain elokuussa Keravan kävelykadulla ja Aurinkomäellä. Valkosipulifestivaalien aikana Keravan katuja dominoi valkosipulin tuoksu.
Tapahtuman keskiössä on tietenkin nimikkotuote valkosipuli. Sitä löytyy niin jäätelöstä kuin oluestakin.
Tapahtumassa valitaan myös Vuoden Kynsilaukkaaja. Tapahtumaa on järjestänyt vuodesta 1986 lähtien Valkosipulin ystävät ry.
”Jos tehtäisiin kalibroitu tervedenhoitoennuste, havaitsisimme, että jos koko maassa käytettäisiin valkosipulia niin paljon kuin sitä käytetään täällä, saataisiin terveydenhoidossa aikaan miljardin markan säästö”, raportoi Pekka Holopainen valkosipulifestivaaleilta vuonna 1986.
Viikateniiton MM-kisat
Limingassa järjestetään vuosittain Viikateniiton MM-kisat, joissa todellakin yhdistyvät työ ja huvi.
Heinänniitolla on iso rooli suomalaisessa maalaishistoriassa. Koneellistumisen myötä myös viikateniitto alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.
Kilpailu saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta: viikatteella niitetään heinää mahdollisimman tyylipuhtaasti. Lopputulokseen vaikuttavat kuitenkin monet asiat.
Arvosteluperusteina ovat nopeuden lisäksi viikatteen liippaus, niittotyyli, raudan jäljen puhtaus ja karhen muoto. Niittotyyli ei saa olla ”hiihtävä tai kumarainen”.
MM-kisoissa sarjoja on useita ja ne on jaettu ikä- ja sukupuolijakaumin.
Kilpailussa vaalitaan perinteistä pukeutumista. Liian nykyaikainen pukeutuminen saanee sakkosekunteja tuomaristolta.
Ykkösen aamu-tv vieraili vuonna 2002 Viikateniiton MM-kilpailuissa ja tuolloin kuusinkertainen maailmanmestari Tyyne Luoto, 75, kertoi menestyksen salaisuudeksi hyvän kunnon lisäksi meijerivoin ja ruisleivän.
Vittuilun SM-kisat
Huomenna Rovaniemellä olisi tarjolla taas uusi titteli. En kehtaa tässä lastenohjelman alla sanoa sitä oikeaa nimeä, joten sanotaan vaikka pottuilun Suomen mestaruus.
Vittuilun SM-kisat oli Rehelliset Lapin miehet ry:n järjestämä kilpailu, jossa otettiin mittaa suoraan sanottuna vittuilun taidosta. Kisalavalla väännettiin herjaa hyvässä hengessä toista kilpailijaa vastaan.
Kisassa pärjäsi järjestäjien mukaan nokkeluudella, reagointikyvyllä ja hyvällä verbaliikalla. Kiroilu oli kielletty. Suoritus oli onnistunut, kun ”vastustaja vittuuntuu”.
Vittuilun Suomenmestaruuskilpailut järjestettiin alkuperäisessä muodossa vuosina 2007–2009. Vuonna 2013 koomikko Ali Jahangiri jatkoi perinnettä, joskin lavalla vittuilivat toisilleen stand-up-koomikot.
Vittuilun SM-kisat olivat nimestään huolimatta oikein hyväntuulinen tapahtuma. Nähtäväksi jää, järjestetäänkö kilpailuja vielä tulevaisuudessa.