4. Ruoka ja juoma

Tässä osassa opitaan:

Sanastoa ja fraaseja
- Ruokia ja juomia
- Juoman tilaaminen ravintolassa
- Ääntäminen: ch, h, ong

Kielioppia
- Mitta- eli kappalesanat

Tapakulttuuria
- Teekulttuuri

Teelaatuja

Muita juomia

Pientä makeaa

Kielimatka Kiinaan - 4 Ruoka ja juoma - yì pán diǎnxīn (yksi lautasellinen pikkuleipiä)

Mittasanoja baarissa

Kiinan mittasanoihin tutustutaan tarkemmin tämän kappaleen kielioppiosiossa, mutta tässä joitakin hyödyllisiä ilmaisuja tilauksen tekoon.

Tarjoilija saattaa sanoa

Nǐmen yào hē diǎnr shénme? Mitä te haluatte (hieman) juoda?

Nǐmen hái yào diǎnr shénme? Mitä lisäksi te (hieman) haluatte? (Saako olla muuta?)

Hǎo de. Qǐng shāo děng. Hyvä. Olkaa hyvä ja odottakaa hetki.

Tilatessa voit sanoa

Qǐng lái yì bēi ... Olkaa hyvä ja tuokaa yksi kuppi/lasi …

Wǒ hē ... Minä juon …

Wǒ yào ... Minä haluan …

Pitää jostakin

Wǒ xǐhuān hē ..., hái xǐhuān hē ... Minä tykkään juoda … , ja lisäksi tykkään juoda ...

Wǒ xǐhuān hē ..., háiyǒu ... Minä tykkään juoda ..., lisäksi …

Ääntämisopas

Pinyin: ch, h, ong

Kielioppia

Mitta- eli kappalesanat

Kiinan kielessä lukusanan ja pääsanan välissä on käytettävä mittasanaa. "Neljä suomalaista" ei ole kiinaksi sì Fēnlánrén vaan sì gè Fēnlánrén. Mittasanoja käytetään tietyssä määrin myös suomen kielessä, kuten: "yksi kuppi kahvia", jossa kuppi on kahvin mittasana, "yksi pullo olutta", jossa pullo on mittasana. Ero on siinä, että kiinan kielessä jokaisen lukusanan ja pääsanan välissä on oltava mittasana. Huomioitavaa on myös, että eri pääsanoilla on eri mittasanat.

Mittasanalla on luokitteleva funktio. Se kuvailee millainen pääsana on tai mihin kategoriaan se kuuluu. Yleisin mittasana on gè, jonka pääsana voi olla mm. ihminen, paikka, rakennus tai esine.

yí gè péngyou   yksi ystävä

yí gè cháguǎnr   yksi teehuone

yí gè bīngqílín   yksi jäätelö

Sanaa jiàn käytetään yläruumiin vaatteiden kanssa (paita, takki, jne.) Sen sijaan sanaa tiáo käytetään vyötäröstä alaspäin olevien vaatteiden kanssa (housut, hame, jne.)

Ding-mittasanaa käytetään eri hattujen kanssa, shuang tarkoittaa paria. Zhi viittaa eläimiin ja yhteen kappaleeseen kenkiä, hanskoja ja sukkia. Parillisten kenkien, hanskojen ja sukkien varsinainen mittasana on shuang.

liǎng dǐng màozi   kaksi hattua

liǎng jiàn chènshān   kaksi paitaa/puseroa

liǎng tiáo kùzi   kahdet housut

liǎng shuāng xiézi   kahdet kengät

liǎng zhī xiézi   kaksi kenkää

Tapakulttuuria

Teekulttuuri

Teen kirjoitusmerkki
Teen kirjoitusmerkissä on kolme osaa. Ylhäällä on ruoho tai kasvi, johon tee luokitellaan. Keskellä on ihminen, joka poimii tai juo ja alhaalla on puu, teehän kasvaa pienissä pensaspuissa.

Avaa kuvien katselu

Kiina on teen kotimaa
Legendan mukaan teen juonti alkoi jo 5000 vuotta sitten. Teen laajamittaisella viljeilyllä on todistetusti yli 2000 vuoden historia. Kiinalainen teekulttuuri levisi ensiksi naapurivaltioihin Koreaan ja Japaniin, sitten Eurooppaan. Tee lausutaan kiinaksi cha, ja sen foneettinen asu on lainattu moneen vieraaseen kieleen. Esimerkiksi venäjän kielessä tee on chai, joka on tullut kiinankielisestä sanasta cha ye (teenlehti). Sen sijaan englannin sanan tea ääniasu on lainattu Etelä-Kiinan murteesta.

Teen päälajit

Vihreä tee
Kun käsitellään poimittuja teelehtiä ilman fermentointia eli käymistä, teelehden väri pysyy vihreänä ja maku antaa raikkaan ja virkistävän olon. Kuuluisimpia vihreän teen lajeja ovat Hangzhoussa tuotettu Lähikäärmekaivotee (longjing cha) sekä Maofeng-tee, joka on kotoisin Huangshan vuorelta, Anhuin maakunnasta.

Musta tee
Täysin fermentoitua teetä kutsutaan sen värin mukaan Kiinassa punaiseksi teeksi (hong cha). Länsimaissa tätä kutsutaan mustaksi teeksi. Mustan teen maku on yleensä vahvempi kuin vihreän, ja siksi se lienee länsimaissa suositumpi kuin vihreä tee. Itä-Aasiassa sen sijaan suositaan etupäässä vihreää teetä.

Kukkatee
Teehen voidaan sekoittaa kuivattuja kukanlehtiä. Kukkalajeja voi olla useita, mutta yleisin ja pidetyin on jasmiini sen maun ja tuoksun erinomaisen yhdistelmän ansiosta.

Kielimatka Kiinaan