Tässä osassa opitaan:
Sanastoa ja fraaseja
- Perhe
- Toisen henkilön esittely
- Ääntäminen: e, zh, i
Kielioppia
- Persoonapronominit
- Olla-verbi
- Imperfekti/perfekti
- Kysymyssana ma
Tapakulttuuria
- Kiinalainen symboliikka
Perhesanoja
| jiā | perhe |
| bàba | isä |
| māma | äiti |
| nǚ'ér | tytär |
| erzi | poika |
| háizi | lapsi |
| nǎinai | isoäiti (isän äiti) |
| yéye | isoisä (isän isä) |
| sūnzi | pojanpoika |
| sūnnü | pojantytär |
| zhàngfu | aviomies |
| tàitai | rouva |
| àirén | puoliso |
| xīnniáng | morsian |
| xīnláng | sulhanen |
Muistatko nämä perhesanat?
Perheestä kertominen
| Wǒ yǒu... | Minulla on... |
| yí gè | yksi kappale |
| liǎng gè | kaksi kappaletta |
| sān gè | kolme kappaletta |
| Wǒ yǒu liǎng gè nǚér. | Minulla on kaksi tytärtä. |
Toisen henkilön esittely
| Zhè shì wǒ māma. | Tämä on äitini. |
Miten sanot kiinaksi: "Tämä on isäni"?
Vastaus
Zhè shì wǒ bàba. Tämä on isäni.
LISÄÄ AUDIO TÄHÄN
| Zhè shì wǒ nǚ péngyou. | Tämä on tyttöystäväni. |
Ääntämisopas
Pinyin: e, zh, i
poika ja tyttö
Kielioppia
Persoonapronominit
Persoonapronominien yksikkö
| wǒ | 我 | minä |
| nǐ | 你 | sinä |
| nín | 您 | Te |
| tā | 他 / 她 | hän |
Sanalla tā on kaksi kirjoitusmerkkiä: 他 = mies (vasemmanpuoleinen merkki tarkoittaa ihmistä) ja 她 = nainen (vasemmanpuoleinen merkki tarkoittaa naista).
wǒ
nǐ
nín
tā
Persoonapronominien monikko
Monikko muodostetaan lisäämällä tunnus men 们:
| wǒmen | 我们 | me |
| nǐmen | 你们 | te |
| tāmen | 他们 / 她们 | he |
wǒmen
nǐmen
tāmen
Teitittelymuodolla nín ei ole monikkomuotoa. Toisin sanoen, Kiinassa ei ole tapana eikä voi teititellä kerrallaan enemmän kuin yhtä ihmistä.
Olla-verbi
Kiinan kielessä olla-verbillä on vain yksi muoto: shì. Olla-verbi ei siis koskaan taivu.
| wǒ shì | 我是 | minä olen |
| nǐ shì | 你是 | sinä olet |
| tā shì | 他/她是 | hän on |
| wǒmen shì | 我们是 | me olemme |
| nǐmen shì | 你们是 | te olette |
| tāmen shì | 他们/她们是 | he ovat |
wǒ shì
nǐ shì
tā shì
wǒmen shì
nǐmen shì
tāmen shì
Kieltosanat
Kiinassa on kaksi kieltosanaa: bù ja méiyǒu, joiden käyttö riippuu aikamuodosta. Kieltosanaa bù käytetään preesensissä ja futuurissa, méiyǒu taas esiintyy imperfektin ja perfektin kanssa. Puhekielessä méiyǒu usein lyhennetään muotoon méi.
Wǒ bù jiéhūn. Minä en mene naimisiin.
Wǒ méiyǒu jiéhūn. En ole naimisissa. (En ole mennyt naimisiin.)
Wǒ méi jiéhūn. En ole naimisissa.
Imperfekti ja perfekti
Kiinan kielessä sekä imperfekti että perfekti voidaan muodostaa samalla tavalla, lisäämällä partikkeli le verbin perään. Huomaa, että le ei esiinny kieltolauseessa.
Nǐ jiéhūn. Menet naimisiin.
Nǐ jiéhūn le. Olet mennyt naimisiin. (Olet naimisissa.)
Wǒ jiéhūn le. Olen naimisissa.
Wǒ méiyǒu jiéhūn. En ole naimisissa.
Kysymyslause
Kysymyslause muodostetaan helposti lisäämällä lauseen loppuun kysymyssana ma.
Nǐ jiéhūn ma? Menetkö naimisiin?
Nǐ jiéhūn le ma? Oletko naimisissa?
Symboliikkaa
Kiina on tyypillinen niin sanottu ”high context” -kulttuuri, jossa on paljon kiinalaisille itsestään selvää symboliikkaa. Ulkopuoliselle tällaiset tiettyihin asioihin yhdistetyt merkitykset saattavat aiheuttaa päänvaivaa.
Vihreä hattu = jos A lahjoittaa B:lle vihreän hatun, A kertoo: ”Sain tiedon, että sinun puolisosi / tyttö- tai poikaystäväsi pettää sinua.”
Seinäkello = hautajaiset
Päärynä = eroaminen tai enne eroamisesta
Lepakko = onni
Valkoinen kurki = pitkäikäisyys
Kuusi = pitkäikäisyys
Kilpikonna = ikuinen sinkkuelämä
Kala = yltäkylläisyys
Lohikäärme = keisari, keisarillinen, taivaallinen positiivinen voima
Tiikeri = voima, vahvuus
Numeroiden symboliikkaa
8 = vauraus
4 = kuolema
2 = helppo
3 = eläminen ja syntyminen
6 = sujuvuus
7 = katkeruus
9 = ikuisuus, iankaikkisuus, pitkäikäisyys
822 = helppoa rahaa
913 = ikuinen elämä
168 = vaurautta koko elämän ajaksi
Värien symboliikkaa
valkoinen = suru, kuolema
punainen = onni
keltainen = keisarillisuus, hienous