Olen kirjoittanut osana Yle 100 -tutkimushanketta arvion vuosina 2023–2024 työskennelleen parlamentaarisen Yle-työryhmän (ns. Marttisen työryhmä) ehdotuksista ja vaikutuksista Yleisradioon sekä esityksen suhteesta uuteen eurooppalaiseen medianvapauslainsäädäntöön eli EMFAan, joka astui voimaan elokuussa 2025. Tutkimusraporttini on jatkoa teokselleni Sensuurista sananvapauteen, Yleisradio 1926–2022 (SKS 2022) ja sen tutkimusasetelmiin.

Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kauden loppuvuodet sisälsivät poikkeuksellisen paljon Yleisradion sääntelymuutoksia ja yhtiöön kohdistuneita viestintäpoliittisia toimenpiteitä. Muutokset Yleisradiota koskevaan lakiin olivat kuitenkin vähäisiä. Sen sijaan Yleisradion indeksin jäädyttäminen johti Yleisradion historian suurimpaan säästöohjemaan.

Merkitykseltään suurin toimenpide eli EMFA on kuitenkin jäänyt julkisuudessa niukalti käsitellyksi. Yleisellä tasolla kysymys on eurooppalaisen viestinnän harmonisointivälineestä, joka koskee myös julkisen palvelun mediaa. Aiemmin tämän median sääntelyn katsottiin olevan kansallinen asia sääntelyvälineen ollessa ns. Amsterdamin pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisesta yleisradiotoiminnasta (1997). EMFAn myötä eurooppalainen julkisen palvelun media tulee kuitenkin tavoitteiltaan ja toimintaperiaatteiltaan olemaan enemmän samankaltaista kuin nyt.

Merkitykseltään suurin toimenpide EMFA on jäänyt julkisuudessa niukalti käsitellyksi.

Martti Soramäki

EMFA laajentaa julkisen palvelun mediaa koskevan politiikan EU-tason kysymykseksi. Yhä merkittävimmiksi toimijoiksi nousevat aloitteita tekevä komissio ja EU:n päätöksentekoelimet, parlamentti ja neuvosto. Komissiossa EMFAn jatkovalmistelut kuuluvat kokonaisuuksiin Teknologinen omavaraisuus, turvallisuus ja demokratia (komissaari Henna Virkkunen) ja Demokratia, oikeusasiat, oikeusvaltioperiaate ja kuluttajansuoja (komissaari Michael McGrath).

Amsterdamin pöytäkirjan mukaan julkisen palvelun media liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin tarpeisiin. EMFA tuo mukaan lisäksi oikeusvaltio- ja sisämarkkina-aspektit: ”Mediapalvelujen ainutlaatuisen roolin vuoksi tiedotusvälineiden vapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden suojelu demokratian ja oikeusvaltion kahtena peruspilarina on olennainen”.

Yleisradiota koskevan lainsäädännön kansalliset muutokset astuivat voimaan elokuussa 2025

Julkisen palvelun mediaa koskeva tärkein osa on sen 5. artikla, joka käsittelee julkisen palvelun medioiden riippumatonta toimintaa koskevia suojatoimia ja joka edellyttää jäsenvaltioilta lisätoimia. Lyhyesti:

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen palvelun mediat ovat toimituksellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen palvelun medioiden johtajien tai johtokunnan jäsenten nimittämis- ja erottamismenettelyillä pyritään takaamaan julkisen palvelun medioiden riippumattomuus.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen palvelun medioiden rahoitusmenettelyt perustuvat avoimiin ja puolueettomiin kriteereihin, jotka vahvistetaan etukäteen. Kyseisillä rahoitusmenettelyillä on taattava, että julkisen palvelun medioilla on riittävät, kestävät ja ennakoitavissa olevat taloudelliset resurssit, jotta ne voivat täyttää julkisen palvelun tehtävänsä sekä kehittyä tässä tehtävässään. Kyseisten taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun medioiden toimituksellinen riippumattomuus.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisen seurantaa varten yksi tai useampi riippumaton viranomainen tai elin tai otettava käyttöön mekanismeja, joihin hallituksilla ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Kyseisen seurannan tulokset julkistetaan.

Kohdan 4 elimeksi Yleisradiota koskevassa laissa on määrätty yhtiön hallintoneuvosto. EMFAn soveltaminen kaikilta osin tapahtui 8.8.2025. Yleisradiota koskevan lainsäädännön kansalliset muutokset astuivat voimaan samana päivänä, joten niiden EMFAn mukaisuutta ei perusteellisesti tarvinnut selvittää.

EMFA on luonteeltaan asetus

Asetukset ovat suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, jonka noudattamista valvoo Euroopan komissio. Valtion toiminta asetuksen vastaisesti on peruste kantelulle. Komissiolle voi tehdä kantelun periaatteessa kuka tahansa ja tämä on yksi keskeisimmistä keinoista valvoa, että EU-jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Kantelun voivat tehdä esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, järjestöt ja liitot sekä muut sidosryhmät kuten tutkijat tai asiantuntijaryhmät.

Kevyempi kansallinen tie on nostaa kanne hallinto-oikeudessa, jonka on päätettävä asiassa ja sovellettava EU-asetusta ensisijaisena suhteessa suomalaiseen lakiin.

Kun seuraavan kerran parlamentaarinen työryhmä pohtii Yleisradion sääntelyn ja rahoituksen muuttamista, EMFAn säännökset on otettava huolellisesti huomioon. Vaikutusten arvioinnissa tutkijayhteisölle tarjoutuu mahdollisuuksia.

Tutustu koko loppuraporttiin tästä linkistä.

Martti Soramäki
YTT