Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka kertoo mitkä asiat ovat oppimisen kannalta olennaisia. Toinen hänelle esittelemistämme tekniikoista löytyi sosiaalisesta mediasta ja toinen on opiskelutekniikoiden klassikko.

Immersiivinen lukeminen

Samaan aikaan tekstin lukeminen ja kuunteleminen.

Immersiivinen lukeminen löytyi TikTokin opiskeluaiheisista sisällöistä. Tekniikan luvataan lisäävän nopeutta lukemiseen ja asioiden sisäistämiseen. Pystyisit siis lukemaan kokeisiin nopeammin ja lukemaan useampia lukulistallasi olevia kirjoja.

Lonka kertoo, että erilaiset kaupalliset toimijat ja kustantajat markkinoivat tekniikkaa. Asiaa on vielä aika vähän tutkittu oppimistutkimuksen näkökulmasta.

– Se, että samaa tekstiä kuuntelee ja lukee samanaikaisesti, niin en oikein ymmärrä oppimispsykologina, että miten se auttaisi.

Lonka toteaa kuitenkin, että tapa voi olla hyödyllinen esimerkiksi vieraan kielen tai oppimis- tai keskittymisvaikeuden yhteydessä. Esimerkkinä: ranskan kieli on erilainen luettuna ja kuultuna toisin kuin suomi.

Lonka kertoo, että on paljon tutkittu kahden eri aistikanavan prosessointia. Television luonto-ohjelma on hyvä esimerkki, siinä kuultu selostus tukee kuvaa. Tekstin samanaikainen kuunteleminen ja lukeminen ei kuitenkaan tue vastaavaa prosessointia, vaan siinä sama sisältö tulee kahdelta eri kanavalta, visuaalisesti ja auditiivisesti.

– Semmoinen on hyödyllisempää, että katsot jotain kuvaa ja kuuntelet sen ymmärtämistä tukevaa selostusta, se voi antaa jotain lisäarvoa.

Vaikka niin, että kuuntelet tekstiä, joka kertoo fysiikan laista ja samanaikaisesti katsot havainnollistavaa videota tai kaaviota.

Voit testata itse lukemalla uutisia tai hyödyntämällä omia muistiinpanojasi

Jos haluat kokeilla voisiko immersiivinen lukeminen toimia sinulle, testaa tekniikkaa helposti lukemalla uutisia ja artikkeleita! Uutisia voi nimittäin myös kuunnella samaan aikaan kun luet. Ylen verkkosivujen juttujen alusta löytyy mediasoitin mistä voit kuunnella jutun tekoälyn luoman audion avulla.

Tekoälykouluttajanakin toimiva Tero Ojanperä listasi muutaman tekoälysovelluksen joilla pääset alkuun.

– Yksinkertaisin ja maksuton tapa on käyttää tekstistä puheeksi (text-to-speech, TTS) -sovelluksia. Lukiolainen voi kirjoittaa tai liittää muistiinpanot esimerkiksi Google Docs -tiedostoon ja käyttää verkkopalvelua tai selainlaajennusta, joka lukee tekstin ääneen tekoälypohjaisella äänellä.

Ojanperä kuitenkin muistuttaa muutamasta asiasta.

– Sovelluksia ja appeja on paljon, ja ne kehittyvät nopeasti. On hyvä tarkistaa aina käyttäjäarvostelut – erityisesti viimeaikaiset – ennen käyttöönottoa, jotta valinta on ajantasainen ja luotettava.

Tässä muutama pääosin maksuton vaihtoehto:

• TTSReader (ttsreader.com) – selainpohjainen, ei vaadi kirjautumista, tukee suomea.
• Read Aloud (Chrome/Edge-laajennus) – toimii verkkosivuilla ja Google Docsissa, tarjoaa eri ääniä.
• ElevenLabs – edistyneet tekoälypohjaiset mallit, jotka ovat kehittyneet paljon viime aikoina; erittäin luonnollinen ja ilmeikäs ääni, mutta ilmaisversiossa käyttörajoja.

Älkää luottako siihen, että saatte jotkut PowerPointit, koska ne on vaan opettajan muistiinpanot, tehkää itse omat.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka

Aktiivinen oppiminen

Monelle opiskelusta tulee helpoiten mieleen sana pänttääminen ja siitä taas laajojen materiaalien lukeminen ja ulkoa opettelu. Kyseessä on silloin passiivinen oppiminen. Kun taas teet materiaalista esimerkiksi muistiinpanoja niin harjoitat aktiivista oppimista.

Lonka kertoo, että aktiivinen muistiinpanojen tekeminen on hyödyllistä, jotta opiskeltavasta asiasta muodostuisi käyttökelpoisia sisäisiä malleja.

– Älkää luottako siihen, että saatte jotkut PowerPointit, koska ne on vaan opettajan muistiinpanot, tehkää itse omat.

Muistiinpanojen tekeminen ei tarkoita kuitenkaan suoraan asian kopioimista paperille.

– Sitä voi tehdä joko omin sanoin, kehittämällä ja organisoimalla ajatuksia, jäsentämällä tekstiä numeroimalla tai merkitsemällä pääkohtia tai piirtämällä käsitteiden välisistä yhteyksistä kuvia ja karttoja.

– Kaikki oppimistutkimus mitä olen itse tehnyt, osoittaa varsin aukottomasti, että passiivinen kuunteleminen ja mieleen painaminen ei ole kestävää muistamisen kannalta.

Ei myöskään ole ihan sama millä muistiinpanoja tekee. Lonka kertoo, että on selkeästi osoitettu, että tabletti on parempi kuin tietokone muistiinpanojen tekemiseen. Tietokoneen näppäimistöllä tehdyt muistiinpanot ovat usein lineaarisia, tekstisidonnaisia ja toistavia. Tablettiin pystyy taas luovemmin kosketusnäyttökynää hyödyntäen kirjoittamaan ja piirtämään.

– Kaikki sellainen, jossa jollain tavoin itse jäsennät tietoa tai organisoit sitä, on tehokasta. Laikki mekaaninen alleviivaus ja asioiden pelkkä listaaminen ei ole yhtä tehokasta.

Kerro kommenteissa käytätkö kokeisiin lukiessa erilaisia opiskelutekniikoita hyödyksi ja mitä vai tykkäätkö perinteisestä lue ja muista tyylistä?