Nuorten mielenterveydestä on pidettävä huolta. Tarpeeksi hyvä mielenterveys on yksi tärkeä perusta elämälle, sosiaalisille suhteille, opiskelulle, työelämälle ja yhteiskuntaan liittymiselle.
Turun yliopiston tutkimuksessa (Mori ym., 2024) todettiin, että useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia. Vain noin neljännes nuorista, joilla on vakavia mielenterveys ongelmia, hakee apua ammattilaisilta. Iso osa nuorista ei siis hae apua tai ei onnistu avun hakemisessa.
Kansainvälisesti katsottuna se, ettei nuori onnistu avun hakemisessa, johtuu muun muassa stigmasta, häpeästä ja palveluiden heikosta saatavuudesta.
Se, ettei nuori onnistu avun hakemisessa, johtuu muun muassa stigmasta, häpeästä ja palveluiden heikosta saatavuudesta.
On siis ensiarvoisen tärkeää pyrkiä siihen, että nuorten on mahdollista hakea apua silloin, kun he tarvitsevat apua. Tämä tarkoittaa, että palveluiden tulisi olla helposti nuorten saatavilla.
Nyt Lahden ulkopuolella asuvat päijäthämäläiset nuoret ovat eriarvoisessa asemassa mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden suhteen verrattuna Lahdessa asuviin nuoriin, varsinkin, kun heillä on keskivaikeita tai vaikeita mielenterveyden ongelmia.
Toivon, että tähän pohdittaisiin vaihtoehtoja, jotka toisivat palvelut lähemmäksi nuorten arkea ja saavutettavammiksi myös Lahden ulkopuolella asuville nuorille ja heidän perheilleen.
Palveluiden ja hoidon piiriin tulisi mielestäni päästä mahdollisimman nopeasti eli silloin, kun nuori kokee tarvitsevansa apua. Tämä olisi inhimillistä nuorta ja hänen perhettään kohtaan.
On myös pyrittävä vähentämään mielenterveyden stigmaa puhumalla mielenterveydestä arkipäiväisesti ja avoimesti. Mielenterveys on ihmisen voimavara, josta on pidettävä huolta.
Kirjoittaja on asikkalalainen psykologi, PsM ja aluevaaliehdokas (kesk.) Päijät-Hämeessä.