Suomessa pystytetään tulevana jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta, tiedottaa Joulupuuseura.
Suomessa joulukuusiksi kasvatettuja on näistä vajaa miljoona. Omasta metsästä haetaan edelleen noin 300 000 puuta, mutta suurin osa on kuusiviljelmiltä peräisin. Ulkomailta tuodaan noin 150 000 puuta.
Suomalainen joulukuusiperinne merkitsee vuosittain noin 1,5 miljoonaa kiloa hiiltä pois metsästä ja joulupuuviljelmiltä, ovat puolestaan laskeneet Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kiertotalouden parissa työskentelevät erityisasiantuntija Risto Lauhanen ja projektipäällikkö Kari Laasasenaho
Jos kuivuneet joulukuuset aikanaan poltetaan, muodostuu siitä Lauhasen ja Laasasenahon laskelmien mukaan noin 5 500 tonnia hiilidioksidia. Luku vastaa yli 1 700 henkilöauton vuosittaista hiilidioksidipäästöä. Laskelmat eivät sisällä kuusten hankintalogistiikan päästöjä.
– Tällä hetkellä kukaan ei väitä joulukuusiperinteen vaarantavan metsien kestävää kehitystä eikä heikentävän metsäluonnon monimuotoisuutta, koska on kyse saavutetuista eduista ja juhlakauden etuoikeudesta. Jos joulukuusiperinnettä rajoitettaisiin ilmastosyistä, nousisi asiassa suuri meteli, Lauhanen ja Laasasenaho sanovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiedotteessa.
Heidän mielestään suomalainen joulupuuviljely on ekologisesti kestävää. Kuusikaupassa ei ole kysymys vanhojen luonnontilaisten metsien hävittämisestä. Vielä 1850-luvulla Suomen metsien pelättiin loppuvan voimaperäisen tervantuotannon, kaskeamisen ja laiduntamisen takia.
Joulupuuseuran mukaan aidon suomalaisen joulukuusen hiilijalanjälki on vain noin kaksi kiloa. Aito kotimainen kuusi on lähikuusi ja se hävitetään tavallisesti polttamalla energiaksi. Joulukuusen kaataminen ei vähennä metsävaroja, sillä sen tilalle istutetaan aina uusia.
Joulupuuseuran tiedotteen mukaan joulukuuset kasvavat useimmiten pelloilla, joissa muussa tapauksessa kasvaisi vain heinää ja pajuja. Näin pelto sitoo kuusen kasvuaikana vajaassa kymmenessä vuodessa paljon enemmän hiiltä muihin vaihtoehtoihin verrattuna.