Myślenie twórcze dzieci z zaburzeniami ze spektrum autyzmu

2014

In this interview with Finnish students of library science and informatics, May 1982, dr. Tamar Bermann, Work Research Institutes in Oslo, Norway, discusses different aspects of reflecting in the social sciences. She suggests the libraries to be focused through the organisation of the society, as an organisation of knowledge and learning. Educative role of the libraries in giving people chances to get a better grasp of their lives can be realized in co-operation with other cultural institutions and in connection with all the human spheres, especially the work and not only the leisure time. Different scientific approaches like hermeneutics, introspection and action research are discussed. They can serve as starting points for deeper studies connected with analyses of the interests, social structures etc. and the reflection of the theories and methods used.

2017

2016

Hamalainen Riina. 2016. Fundamental motor skills of preschool children in two towns. Master’s thesis in physical education. The Faculty of Physical Education, University of Jyvaskyla, 65s., 6 appendices. The purpose of this study was to find out how are fundamental motor skills (FMS) of children aged 4–6 years. In this study the purpose was also to discover if there are differences in motor skills of preschool children living in small and big town environment. Study also compares the variances in FMS of children in different ages and differences between boys and girls. In addition, purpose of the study was also to find out, what children’s level of mastery in FMS. The participants of this study were 4–6-years old preschool children from two towns. Altogether 96 children, 30 boys and 66 girls were tested in FMS. The data was collected in autumn 2014. Children were chosen to the research from the day care centers by an agreement from a parent. Children were tested with Dale A. Ulrich’...

Early Childhood Education, 2018

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Sosiaalipedagoginen aikakauskirja

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työntekijöiden kuvauksia ja havaintoja siitä, miten ohjatussa äiti–lapsi-vertaisryhmässä tuetaan vanhemmuutta ja selviytymiskykyisyyttä. Tutkimuksen viitekehyksenä sovellettiin resilienssitutkimuksen ja Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteorian käsitteitä. Tutkimuksen kontekstina oli matalan kynnyksen perhekeskustoiminta ja kohteena äiti–lapsi-vertaisryhmä. Lähestymistapana sovellettiin tapaustutkimusta, ja menetelminä olivat työntekijöiden (N=2) parihaastattelut tutkimusjakson alussa ja lopussa sekä puolistrukturoidut päiväkirjat, joihin työntekijät kirjasivat huomioitaan omista toimintatavoistaan ja vuorovaikutustilanteista äitien ja lasten ryhmätapaamisista kolmelta ajanjaksolta. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin neljä selviytymiskykyä ja vanhemmuutta vahvistavaa työntekijän toimintatapaa: yhteisen tekemisen järjestäminen ja toiminnan sanoittaminen, kannustaminen ja vahvuuksien ...

Aikuiskasvatus, 1985

Kasvatus & Aika

Kriittinen ajattelu on ollut jo vuosikymmeniä yksi aikamme keskustelluimmista kasvatuspäämää-ristä. Kriittisen ajattelun tunnuspiirteitä analysoineet tutkijat ovat määritelleet sen ilmiönä kaik-kien niiden henkisten taitojen ja asenteiden ryppääksi, jonka osatekijät saavat yksilön aktiivisesti ja menestyksekkäästi harjoittamaan perusteisiin nojaavaa uskomustenmuodostusta ja päätöksente-koa. Reflektiivinen ajattelu on puolestaan ilmiönä kriittisen ajattelun lähisukulainen, niin syntyhis-torialtaan kuin sisällöltäänkin. Huomion määrässä mitattuna se on sittemmin jäänyt kriittisen ajat-telun varjoon. Reflektiivisen ajattelun kasvatuspäämäärän esitteli viime vuosisadan alkupuolen amerikkalainen kasvatusfilosofi John Dewey, ja hänet nostetaan vakiintuneesti myös kriittisen ajattelun keskeiseksi varhaisvaikuttajaksi. Artikkelimme esittää, että vaikka pintapuolisesti de-weyläinen reflektiivinen ajattelu muistuttaa monin tavoin nykyaikaista kriittistä ajattelua, lähem-mässä vertailussa näid...

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2021

Lääketieteellisen diagnoosin tarkoitusta ja tehtävää tarkastellaan useimmiten sen moninaisten esiintymismuotojen kautta. Taudinmääritystä koskevissa tarkasteluissa on kyetty epätyydyttävästi esittämään diagnoosin saavuttamisen merkitys ja tehtävä lääketieteen kannalta. Diagnoosin merkitys havaintoja jäsentävänä totuuskäsitteenä, joka muodostaa lähtöpisteen hoitovalinnoille ja joka syntyy abduktiivisen hypoteesinmuodostuksen kautta, tarjoaa näkökulman, jossa diagnoosin muodostumista tarkastellaan mahdollisuuskäsitteen kautta. Tämä fenomenologinen tutkimus pyrkii kuvaamaan diagnostisen mahdollisuuden ilmiötä hyödyntäen Martin Heideggerin työkalun ja Lauri Routilan mahdollisuuksien pelitilan käsitteistöä. Mahdollisuutta tarkastellaan sekä loogisena että ontologisena käsitteenä pitäen se erillään todennäköisyyden käsitteestä. Tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan virheellistä diagnostista päättelyketjua edustavien tapausesimerkkien valossa. Lääketieteellisen diagnoosin todetaan muodos...

2020

tapaan. Mentorien lukuisat tekstit Rinnalla-kirjassa kertovat heidän sitoutumisestaan sekä hankkeen tavoitteisiin ja sisältöihin että toisiinsa ja lapsiin. Kirjan toimituskunta kiittää kaikkia sekä hankkeeseen että teoksen sisällön tuottamiseen osallistuneita. Toivomme, että painotuote ja verkkokirja yhdessä löytävät yleisönsä ja Rinnalla-hankkeen tuotokset lähtevät rikastumaan käytössä. Kirjan lisäksi Rinnallahankkeessa tuotettua materiaalia voi löytää Rinnalla-hankkeen verkkosivuilta https://sites. utu.fi/rinnalla/, ja Opetushallituksen materiaalisivuilta aoe.fi. Hankkeen nettisivuilta on ladattavissa myös lisämateriaalia moniin artikkeleihin (esim. Sosiaalisemotionaalinen oppimisen tukemisen toimintatapoja pohdittavaksi, Rinnallailmapallokortit esim. toiminnan dokumentointiin, Rinnalla-lukudiplomi, lisää Silkkitieprosesseja, Pritney-värityskuvia). Rinnalla-hankkeen sivuilta löytyvät myös Silkkitielaulukirja ja Pritney-menetelmää taustoittava Pirjo Suvilehdon teos kirjallisuusterapiasta. "Tilanteissa joissa ei ole vielä yhteisiä sanoja tai yhteistä kieltä, taiteiden sadat kielet puhuvat ja luovat ymmärrystä ihmisten välille." Kiitämme professori Inkeri Ruokosta lämpimästi kauniista alkusanoista teokseemme!

2011

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata lasten kuvakirjojen substantiivi- ja adjektiivisanastoa lähinnä semanttisesta näkökulmasta luokittelemalla lekseemejä sopiviin merkitysryhmiin. Ajatuksena oli löytää jonkinlainen kuvakirjoja yhdistävä sanalista, joka kertoisi millaisella sanastolla on lapsille eniten kommunikatiivista merkitystä. Semanttisen luokittelun lisäksi tutkimuksen tarpeellisuutta on perusteltu lapsen yleisen kielen oppimisen ja sanaston kehittymisen kannalta sekä aikuisen ja lapsen yhteisten lukuhetkien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Myös morfologista puolta on tutkittu, lähinnä kvantitatiivisesti. Idiomaattiset ilmaukset ovat tutkimuksessa mukana lähinnä esimerkein. Aineistona oli 19 suomenkielistä lasten kuvakirjaa, joissa erilaisia substantiivilekseemejä oli yhteensä 1 036 ja adjektiivilekseemejä 300. Substantiivit jakautuivat konkreettisiin elollisiin olioihin, erilaisiin kodin artefakteihin, muihin paikkoihin, luonnon ilmiöihin ja asioihin sekä abstrakteihin ajanilmauks...