Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa

2020

2016

Dosis, farmaseuttinen aikakauskirja (4/2020), 2020

Lääkitysturvallisuusongelmat ovat terveydenhuollon organisaatioissa kompleksisia ja vaativat laaja-alaista tarkastelua. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan hyvin koordinoitua toimintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin tehtäviä ja tuoda esiin, miten lääkitysturvallisuuskoordinaattori voi uutena toimijana vastata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) lääkitysturvallisuushaasteisiin. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Yksilöhaastatteluihin (n=13) rekrytoitiin lääkehoidon ja-huollon asiantuntijoita eri ammattiryhmistä. Haastatteluaineistosta poimittiin teemoittain keskeiset asiasisällöt (n=134) eli lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotetut tehtävät. Haastatteluaineistolle tehtiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tulokset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille esitetyt tehtävät tiivistettiin 27 päätehtävään ja edelleen seitsemään päätehtäväalueeseen. Toiminnan aloitusvaiheessa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin päätehtäväalueita ovat (I) lääkehoitoprosessien hahmottaminen ja (II) verkostoituminen. Toiminnan vakiinnuttua päätehtäväalueet ovat (III) lääkitysturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta, (IV) lääkitysturvallisuuskulttuurin kehittäminen, (V) toiminnan standardointi, (VI) kouluttaminen ja lääkeinformaation tuottaminen sekä (VII) lääkitysturvallisuusnäkökulman tuominen kehittämishankkeisiin. Johtopäätökset: Lääkitysturvallisuuskoordinaattorille ehdotettu toimenkuva on hyvin laaja-alainen. Toimenkuvaa tulee lähteä rakentamaan vähitellen liittäen toiminta organisaation johtamiseen. Ehdotettu toiminta nivoutuu hyvin PSHP:n strategisiin tavoitteisiin. Organisaatiotasoisten tiedonkeruu-ja analyysijärjestelmien sekä laadunhallintajärjestelmän kehittäminen tukisi lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työtä. Dialoginen lähestymistapa on toivottavaa. Yhteistyön toimivuus läpi koko organisaation on olennainen toimintaedellytys onnistuneelle koordinaatiotyölle.

2012

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2021

Lääketieteellisen diagnoosin tarkoitusta ja tehtävää tarkastellaan useimmiten sen moninaisten esiintymismuotojen kautta. Taudinmääritystä koskevissa tarkasteluissa on kyetty epätyydyttävästi esittämään diagnoosin saavuttamisen merkitys ja tehtävä lääketieteen kannalta. Diagnoosin merkitys havaintoja jäsentävänä totuuskäsitteenä, joka muodostaa lähtöpisteen hoitovalinnoille ja joka syntyy abduktiivisen hypoteesinmuodostuksen kautta, tarjoaa näkökulman, jossa diagnoosin muodostumista tarkastellaan mahdollisuuskäsitteen kautta. Tämä fenomenologinen tutkimus pyrkii kuvaamaan diagnostisen mahdollisuuden ilmiötä hyödyntäen Martin Heideggerin työkalun ja Lauri Routilan mahdollisuuksien pelitilan käsitteistöä. Mahdollisuutta tarkastellaan sekä loogisena että ontologisena käsitteenä pitäen se erillään todennäköisyyden käsitteestä. Tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan virheellistä diagnostista päättelyketjua edustavien tapausesimerkkien valossa. Lääketieteellisen diagnoosin todetaan muodos...

2018

2016

Bostin työtä leimaa ajatus läpäisevyydestä suljettuuden sijaan. Tämä koskee ihmisten ja tekstien käsittelytapojen lisäksi tutkimuksen tekemistä. Ihminen ei ole eheä ja muuttumaton subjekti, eikä edes ihmisruumis ole suljettu sitä ympäröivältä maailmalta. Ruumis on jatkuvassa muutoksessa ja yhteydessä kaikkeen, mikä virtaa sen ohi ja läpi. Samoin tutkimus ja kirjoittaminen jäävät aina jossain määrin avoimiksi-niiden vaikutus maailmassa jatkuu pisteen tuolle puolen, ja maailma vaikuttaa takaisin.

Duodecim, 2017

2000

Britanniassa yli miljoonalla ja Suomessa noin 180 000 henkilöllä on diabetes, suurimmalla osalla aikuistyypin tauti. Brittiläinen NHSCRD (NHS Centre for Reviews and Dissemination) on julkaissut kahden tuoreen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset omassa Effective Health Care-lehdessään. Toinen katsauksista käsittelee diabeettista retinopatiaa ja toinen diabetekseen liittyviä jalkojen haavaumia. Diabeettinen retinopatia Diabeteksen aiheuttama silmän verkkokalvosairaus (retinopatia) on työikäisten sokeutumisen tavallisin syy teollisuusmaissa. Aikuistyypin diabeetikoista jopa 40 %:lla on jonkinasteinen retinopatia jo siinä vaiheessa kun diabetes diagnosoidaan. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua taudin toteamisesta lähes kaikilla nuoruustyypin diabeetikoilla ja 60 %:lla aikuistyypin diabetesta

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti