Sisallon jasentaminen

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2006

Ongelmat kylvön onnistumisessa ovat yleensä savi- ja hiesumailla paljon suuremmat kuin hieta- tai multamailla. Erityisesti pienisiemenisten kaksisirkkaisten kasvien, kuten rypsin, viljelyssä kevättöiden onnistumisen riski on suuri. Kuivumisvaaran vuoksi maa on muokattava hienoksi pienisiemenisille kasveille. Tällöin kuitenkin kasvaa maan liettymisvaara. Hydrofiiliset lankamaiset maan rakennetta stabiloivat orgaaniset polymeerit ovat luonnossa yleisiä. Eräs tapa vähentää muokkausalustan kuivumisesta tai kuorettumisesta aiheutuvia haittoja on keinotekoisten vahvasti vettä sitovien polymeerien käyttö siemenen itämisen ja taimettumisen varmentajina. MTT:llä Jokoisissa on muutamana vuotena kokeiltu kastelugeeliä rypsin kylvön apuna. Polymeeriksi valittiin lievästi hapan polyakryyliamidi (K504, Kemira). Käyttömäärä oli kenttäkokeissa 1 -1,5 kg/ha. Polymeeri liuotettiin veteen 0,7 prosenttiseksi geeliksi. Osmometrillä mitattuna saatiin vedelle noin 1,3 baarin osmoottinen arvo. Kylvön aikan...

mtt.fi

Sosiaalipedagoginen aikakauskirja

Utopiat ja toisenlaisten maailmojen kuvittelu ovat tärkeitä yhteiskuntakritiikin välineitä. Kuvittelu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on taito, joka vaatii harjoittelua. Tässä käytäntökuvauksessa tarkastellaan sitä, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa. Kuvaus pohjautuu sosiologian maisteriopiskelijoille suunnattuun "Harjoituksia poliittisessamielikuvituksessa" -opintojaksoon. Kuvauksessa pohditaan konkreettisten esimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen sekä kriittisen ajattelun valmiuksien kehittämiseen. Pohdinta perustuu harjoitusten kuvauksiin, tutkijoiden opetustilanteista kirjoittamiin kenttäpäiväkirjoihin ja opiskelijoiden kurssipalautteisiin. Kuvittelu auttaa edistämään yhteiskunnallista muutosta sekä haastaa etsimään toisenlaisia tietämisen tapoja. Kuvittelu ja sen opettaminen edellyttää mahdollisen pedagogiikkaa, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan etsii tapoja kur...

Alue ja ympäristö, 2023

Alue ja Ympäristö-lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa-tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla. Olen ollut huojentunut ja iloinen, kuinka upealle uudelle toimitukselle saan luovuttaa vallan ja vastuun Alue ja Ympäristö-lehden jatkosta. Kesällä 2023 voin vihdoin siirtyä pois lehdestä, jonka parissa ehdin viitisen vuotta viettää. Päätoimituskapula siirtyy nyt Minna Santaojan ja Ossi Ollinahon osaaviin käsiin. Perinteisesti lehdessä on pyritty pitämään toimituskunnassa sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen että maantieteen tutkimuksen edustajia. Vaikka Minna ja Ossi ovat enemmän ensimmäisen kuin jälkimmäisen tieteenalan edustajia, heillä on monitieteistä osaamista, minkä lisäksi lehteen toivotaan edelleen käsikirjoituksia myös maantieteen ja aluetieteen aloilta. Kiitän omasta puolestani kaikkia tieteellisessä seuratoiminnassa ja lehden toimituksessa mukana olleita aktiiveja-erityiskiitokset nykytoimituksen lisäksi Nina Tynkkyselle, Jussi Semille, Heikki Sirviölle, Senja Laaksolle, Roosa Wingströmille, Kirsipauliina Kalliolle ja Krista Willmanille. Kiitokset myös lehden toimitusneuvostolle, jonka kokemusta emme ole vielä ehtineet täysimääräisesti hyödyntää, sekä kaikille vieraileville toimittajille, kirjoittajille, arvioijille-sekä tietysti akateemisen toimitustyön rahoittajille. Päätoimittajana on ollut pääosin mukavaa ja olen oppinut paljon. Välillä on toki myös väsyttänyt ja stressannut, erityisesti numeroiden julkaisun loppusuoralla. Mielenkiintoisten tekstien toimittaminen ja arviointi on kuitenkin edelleen innostavaa, ja toimitustyön myötä olen saanut rutiinia niin omaan kirjoitustyöhöni kuin esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Lisäksi lehdessä on kehitetty parempaa rytmiä toimitustyölle nyt kun ennakkojulkaiseminen on mahdollista. En voi siis kyllin suositella toimitustyötä

Etnomusikologian vuosikirja

2020

Kirja-arvostelu: Arvosteltu teos: Itäranta, Emmi: Kuunpäivän kirjeet. Helsinki: Teos 2020

Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita, 2023

Rakenteiden Mekaniikka

2008

Maissi voi kuulostaa eksoottiselta kasvilta Suomen leveysasteilla. Sitä kuitenkin viljellään meillä, vaikkakin hyvin pienellä alalla. Maissin tuotanto joko bioenergian raakaaineeksi tai rehuksi saattaisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto monelle tilalle.vo