Perhearkea tuottavia tunteita pyydystämässä

1999

Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten saa tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita.

2014

This article reports on a research project that elicited translators' emotional narratives of their work with the aim of better understanding the contemporary scene of professional translation. The respondents (n = 102) represent EU translators, Finnish professional translators and translation students from two countries (Ireland and Finland). The method of data collection was "love letter/hate letter", an exploratory tool borrowed from user experience research (Hanington & Martin 2012: 114). A total of 148 letters drafted by the respondents has been analysed, and the findings are contrasted with the notion of habitus put forward by Daniel Simeoni in his classic essay from 1998. A content and discourse analysis of translators' predominantly positive emotions, their spatial discourses, preference for efficiency and yearning for freedom largely supports Simeoni's hypothesis of translators' voluntary subservience, but the results also suggest that his model is too simplified to fully capture the variability of empirical data.

2000

Pauli Juuti Mistähän johtuu, että maailmalla jo vuosikymmeniä käytössä ollut ongelmaperustainen oppiminen (problembased learning, PBL) on vasta nyt rantautumassa Suomeen? Ja mistä johtuu, että se on tuntunut kiinnostavan ensin kaikkia muita paitsi kasvatus-Boud, D. & Feletti, G. (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Terra Cognita, Helsinki. Hakapaino.

2010

Kirja-arvostelu: The saturated society : governing risk & lifestyle in consumer culture / Pekka Sulkunen. Sage, 2010.

2015

Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu

Kormen-elokuvan herittimi verkkokeskustel u kahdella senegali laisel !a verkkofooru m i I la Linsiafrikkalaisen elokuvan elinehto on, etti se leviii oman maan ja mantereen ulkopuolelle. Kansallisen elokuvan ja globaaliin levitykseen soveltuvan elokuvan kriteerit eivit kuitenkaan ole vilttimitti yhteismitallisia.

2021

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää useita seksikumppaneita omaavien naisten seksuaalisen toimijuuden muotoutumista, ilmentämistä ja merkityksellistämistä. Lisäksi tarkastelin sitä, miten useita seksikumppaneita omaavat naiset suhteuttavat seksuaalista toimijuuttaan vallitseviin kulttuurisiin diskursseihin. Osallistun tutkimuksellani naisten seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta käytävään keskusteluun. Tutkimukseni yhtenä tavoitteena onkin tuoda esiin naisten seksuaalisuutta rajoittavia ja vapauttavia ajattelu- ja puhetapoja, asenteita sekä käytäntöjä, jotka ovat mukana rakentamassa naisten käsityksiä itsestään seksuaalisina toimijoina. Teoreettisessa osuudessa lähestyn aihetta naisten seksuaalisuuden rajoittamisen ja seksuaalisen vapautumisen näkökulmista. Kuvailen, kuinka naisten ja miesten seksuaalisuus on kautta aikain esitetty toisilleen vastakkaisina, mikä on myös toiminut pohjana naisten luokittelussa ”hyviin” ja ”huonoihin” naisiin heidän seksuaalisen toimijuutensa peru...

Ainedidaktiikka, 2021

AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti

Marko Hautalan Leväluhta (2018) kertoo Vallin perheen useissa aikatasoissa liikkuvan synkän pohjalaisen kronikan. Äärimmäinen black metal -alakulttuuri nousee tarinan keskeiseksi ilmiöksi tapahtumien kerratessa ja heijastaessa vanhoja pelkoja, joista sikiää nykyhetkessä uusia. Tutkin intermediaalisen kokemuksen käsitteen avulla, mitä sanoilla esittäminen pakottaa lukijan kuvittelemaan ja miltä Leväluhdan kaltaisen teoksen kuvitelmat tuntuvat. Menetelmäni nojaa Lisa Blackmanin fenomenologisiin näkemyksiin psykologisesta affektiivisuudesta. Kirjailija Hautala on osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen. Tarkastelen, miten kirjallisen tekstin mediaalisen ympäristön affektiivisten piirteiden analysointi Blackmanin välittyneen havainnoimisen käsitteen keinoin tekee eroa Brian Massumin uusmaterialistiseen näkemykseen affektista raakana selkärangasta kumpuavana ilmiönä. Väitteeni mukaan lukiessa olennaista ei ole, miten keho reagoi ulkopuolisiin biologisiin tai mytologisiin vaikuttimiin, va...

Sananjalka, 1975

Suomen kielessä ei ole ns. muodollista subjektia. Ruotsissa ja englannissa, joissa väitelauseen vakiintunut kanoninen muoto erotukseksi esim. kysymyslauseen inversiosta on subjekti + verbi, on sisällöllisen subjektin puuttuessa turvauduttava tyhjään pronominiainekseen, jolla väitelauseen tuntomerkki, suora sanajärjestys saadaan esiin. 1 Suomenkin väitelauseissa ilmenee selvää taipumusta välttää verbialkuisia rakenteita, kun kyseessä on temaattisesti tunnusmerkitön lause. Jos nimittäin päälause 2 , jossa on useita nominilausekkeita, alkaa verbillä, se tulkittaneen useimmiten inttä väksi; vrt. lausetta (1). Jos lauseesta puuttuu ilmisubjekti, kuten on laita passiivissa (2), geneerisessä (3) tai kausatiivisessa FLIP-rakenteessa (4), jokin läsnäolevista nominilausekkeista siirretään lauseen alkuun. 1. Oppii lukemalla 2. Metsässä lauletaan. 3. Täällä viihtyy. 4. Minua väsyttää. Kyseessä ei ole ehdoton piritarajoitus, kuten esim. englannissa, vaan pikemminkin tendenssi. On nimittäin toki runsaasti pintalauseita, jotka ovat verbialkuisia, vaikka niiden ei voikaan katsoa olevan inttäviä tai muuten temaattisesti tunnusmerkillisiä. Ensinnäkin suomessa on myöhäinen pronominin poistosääntö, joka valinnaisesti poistaa 1. ja 2. persoonan subjektipronominin ja synnyttää verbialkuisia lauseita: 5. Uskon vallankumoukseen. Tämän säännön olemassaolo edellyttää väitettävän, että verbialkuisuuden välttäminen on pikemminkin "shallow constraint" kuin varsinainen pinta-