Paheksuntaimperatiivi – affektinen lausekonstruktio

2014

Satu Rantaeskola (teoksen toimittajana) (OTK, varatuomari, yliopettaja) toimii rikosprosessioikeuden yliopettajana Poliisiammattikorkeakoulussa ja on toimittanut tämän teoksen oltuaan Ponnistushankkeen (ETL, PKL ja PolL kokonaisuudistus 2014) vetäjänä. Rantaeskola on toiminut uransa aikana erilaisissa juristin tehtävissä vuodesta 1989 muun muassa tuomioistuimessa (käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa), syyttäjänä sekä asianajotehtävissä. Kimmo Halme on aloittanut poliisin tehtävissä vuonna 1992 ja suorittanut poliisin päällystötutkinnon vuonna 2005. Halme on toiminut rikostutkinnan tehtävissä käytännössä koko poliisiuransa ajan. Tällä hetkellä Halme työskentelee Sisä-Suomen poliisilaitoksella tutkinnanjohtotehtävissä. Parhaiten Halme viihtyy työtehtävissä, joissa voi kantaa vastuun työryhmän työskentelystä mm. aktiivisen valmennuksen ja toimintatapojen kehittämisen keinoin.

Prologi, 2018

Atkinson, K. 2018. This robot co-taught a course at West Point. [viitattu 13.11.2018]. Saatavilla osoitteessa: https://www.axios.com/robot-ai-teaching-college-course-at-west-point-98ce5888-873b-4b72-8de5-0f7c592d66b0.html Bodkin, H. 2017, Syyskuu 11. 'Inspirational' robots to begin replacing teachers within 10 years. The Telegraph. [viitattu 13.11.2018]. Saatavilla osoitteessa: https://www.telegraph.co.uk

Työelämän tutkimus

Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.

1999

Julkaistu oikeudenhaltijoiden luvalla. Ei saa kopioida, levittää tai saattaa muuten yleisön saataviin ilman eri lupaa. Ei saa tallentaa pysyvästi omalle tietokoneelle. Opiskelua, opettamista ja tutkimusta varten saa tulostaa omaan käyttöön muutamia kappaleita.

2008

2012

Tiivistelmä. Artikkeli käsitt elee suomen kieltosanan paikkaa lauseessa. Aihett a ovat aikaisemmin tutkineet Eeva Lindén ja Ilkka Savijärvi. Kieltosana on suomessa verbi, jolta kuitenkin puutt uu monia verbin morfosyntaktisia ominaisuuksia, ja joissakin tapauksissa se on tulkitt avissa partikkeliksikin. Myös sanajärjestyksen suhteen se käytt äytyy toisin kuin verbit yleensä: se esiintyy usein alussa myös väitelauseissa. Artikkelissa osoitetaan, ett ä kieltoverbialkuisuus ei ole suomessa ruotsin kielen vaikutusta. Siinä myös täydennetään joitakin Savijärven tekemiä murrehavaintoja tilastoilla sananparsista sekä laskelmilla nykyisestä kirja-ja puhekielestä. Artikkelin jälkipuoli on omistett u kysymykselle siitä, miten kieltosana käytt äytyy spontaanissa keskustelupuheessa. Analyysi on tässä osassa kvalitatiivinen: pohditaan sitä, voiko kieltosanalla alkavat vuorot selitt ää semantt is-pragmaatt isesti eri tavalla kuin sellaiset, joissa kieltosana on keskellä. Lopullista vastausta ei tätäkään kautt a saada siihen ilmiöön, ett ä väitelauseiden kieltoalkuisuus vähenee lännestä itään siirrytt äessä.

2012

Tiivistelmä 21.5.2012 Liiketalouden koulutusohjelma Tekijä Ville Andersson Ryhmätunnus tai aloitusvuosi IM05, 2005 Raportin nimi Perehdytyskansio sisäisen markkinoinnin välineenä Case: Vindirekt Finland Oy Sivu-ja liitesivumäärä 44 + 7 Opettajat tai ohjaajat Anne Matikka ja Anne Korkeamäki Tämä on produktityyppinen opinnäytetyö ja toimeksiantajana toimii Vindirekt Finland Oy. Työn tavoitteena oli tuottaa perehdytyskansio Vindirektin Finland Oy:n uusille työntekijöille. Perehdytyskansio koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa on perehdytysopas, joka pitää sisällään kaiken oleellisen tiedon uudelle työntekijälle hänen tulevasta yrityksestään, sen toimintatavoista ja tavoitteista. Toinen osa on perehdytyksen tarkistuslista, joka toimii ensimmäisten perehdytyspäivien punaisena lankana sekä perehdyttäjälle että perehdytettävälle. Kolmas osa perehdytyksen palautelomake, jonka tarkoitus on luoda vuorovaikutusta perehdytykseen ja saada arvokasta tietoa perehdytyksen onnistumisesta. Projektin tavoitteena on produktin kautta tehostaa Vindirekt Finland Oy:n uusien työntekijöiden perehdytysprosessia ja näin lisätä työhönsopeutumista, työhyvinvointia, työntuottavuutta, työturvallisuutta ja työvälineosaamista. Lisätavoitteena on perehdytysprosessin edelleen kehittäminen oppimisen seurannan ja palautteen kautta. Työn viitekehys sisältää näkökulman sisäisen markkinoinnin puolelta sekä perehdytystä että työnopastusta koskevaa syventävää teoriaa. Empiirinen osa pitää sisällään produktin tiedonkeruuta, toteutusta ja suunnittelua koskevaa tietoa. Opinnäytetyöhön ei voitu liittää itse perehdytyskansiota sen sisältämän salaisena pidettävän tiedon vuoksi.

2011

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata lasten kuvakirjojen substantiivi- ja adjektiivisanastoa lähinnä semanttisesta näkökulmasta luokittelemalla lekseemejä sopiviin merkitysryhmiin. Ajatuksena oli löytää jonkinlainen kuvakirjoja yhdistävä sanalista, joka kertoisi millaisella sanastolla on lapsille eniten kommunikatiivista merkitystä. Semanttisen luokittelun lisäksi tutkimuksen tarpeellisuutta on perusteltu lapsen yleisen kielen oppimisen ja sanaston kehittymisen kannalta sekä aikuisen ja lapsen yhteisten lukuhetkien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Myös morfologista puolta on tutkittu, lähinnä kvantitatiivisesti. Idiomaattiset ilmaukset ovat tutkimuksessa mukana lähinnä esimerkein. Aineistona oli 19 suomenkielistä lasten kuvakirjaa, joissa erilaisia substantiivilekseemejä oli yhteensä 1 036 ja adjektiivilekseemejä 300. Substantiivit jakautuivat konkreettisiin elollisiin olioihin, erilaisiin kodin artefakteihin, muihin paikkoihin, luonnon ilmiöihin ja asioihin sekä abstrakteihin ajanilmauks...

2020

Aikuiskasvatus, 1998