Ilmastoneuvotteluista apua afrikkalaisen pienviljelijän ahdinkoon?

Alue ja Ympäristö, 2021

Pääkirjoitus Alue ja Ympäristö -lehden teemanumeroon 2/2021 Kohti ekohyvinvointivaltiota.

2003

The effect of diet on the amounts of phosphorus (P) and nitrogen (N) in manure was studied in dairy cows. In addition, the environmental loading from pasture, feedlots and exercise yards and from the purification of wastewater from milk rooms was investigated.

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

2018

Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, 2006

Kasvava kulutus ja kansalaisten käyttämät tuotteet ovat ympäristöongelmien takana. Suomessa elintarvikekulutus aiheuttaa valtaosan kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista. On tärkeää tuntea, mistä elintarvikeketjun osista ja prosesseista ympäristövaikutukset syntyvät, jotta niihin voidaan puuttua. Tässä artikkelissa tarkastellaan elinkaaren eri osien merkityksiä ympäristövaikutusten synnyssä käyttäen esimerkkinä muutamaa erityyppistä elintarviketta, nimittäin juustoa, kaurahiutaleita ja -puuroa, perunagratiinia ja virvoitusjuomia. Tarkastelu perustuu näistä tuotteista tehtyihin elinkaaritutkimuksiin, joissa ympäristökuormitustiedot hankittiin tuotantoketjujen todellisista prosesseista.Eri elintarvikkeiden typpi- ja fosforikuormitus ja vesistöjen rehevöitymisvaikutus aiheutuvat valtaosin alkutuotannosta, erityisesti peltoviljelystä. Sitä vastoin elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja happamoitumisvaikutus aiheutuvat ketjun eri osista vaihdellen merkittävästi. Silloin kun ko...

2013

Selvityksessä on tarkasteltu laajasti Suomen tukijärjestelmiä ympäristönäkökulmasta. Tuki määritellään toimeksi, joka vähentää kuluttajien tai tuottajien kustannuksia. Ympäristön kannalta haitalliseksi tuki luokitellaan OECD:n (2005) määritelmän mukaan mikäli ”kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, tuki kohottaa tuotannon tasoa tai luonnonvarojen käyttöä ja siten kohottaa jätteen, saasteen ja luonnon hyväksikäytön tasoa”. Tämän kaltaisia tukia on Suomessa lähinnä energia-, liikenne ja maataloussektorilla. Tarkasteltujen potentiaalisesti ympäristön kannalta haitallisten tukien yhteenlaskettu summa on välillä 3-4 mrd. euroa. Suurin osa näistä on verotukia. Vuonna 2011 energiateollisuuden, teollisuuden ja rakentamisen sekä teollisuusprosessien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 59 %. Tarkastellut energiasektorin ympäristörasitusta lisäävät tuet ovat verotukia. Näistä suurimmat ovat teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi säh...

Poliittinen talous

Kirja-arvio: Kauppinen, Juha & Oinaala, Sampsa. Talvivaaran vangit. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki, 2016. Erola, Marko. Kirottu kaivos. Totuuden jäljillä Talvivaarassa. Talentum, Helsinki, 2014.

Tieteessä tapahtuu, 2013

Demokraattisen yhteisön toiminnalle on olennaista kyetä keskustelemaan yhteisistä asioista. Yliopisto syntyi aikoinaan antiikissa vastatakseen demokratian tarpeisiin. Platonin akatemian perillisinä akateemisen yhteisön tulisi kyetä esimerkilliseen keskusteluun, dialogiin, yhteisölle olennaisista asiois ta. Tarkastelen tässä akateemisen keskustelun viimeaikaisia ääri-ilmiöitä.

Valtioneuvoston kanslia, 2021

suomi Sivumäärä 211 Raportissa tarkastellaan keinoja ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistamiseksi. Tarkastelu keskittyy päästöbudjetteihin, kompensaatioihin ja nielujen sisällyttämiseen hiilimarkkinoihin. Joukko muita ehdotuksia arvioidaan yleisellä tasolla. Raportin johtopäätös on, että valtakunnalliset, valtionhallintoa sitovat päästöbudjetit vahvistaisivat ilmastolain ohjausvaikutusta viestimällä etenemispolusta kohti hiilineutraaliutta. Ne edellyttäisivät ja tukisivat ilmastolain suunnittelujärjestelmän kehittämistä. Tämä parantaisi samalla Suomen edellytyksiä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteita. Ohjausvaikutusta voitaisiin myös vahvistaa sisällyttämällä ilmastolakiin säännökset oikeudenmukaisen siirtymän periaatteesta, kuntien velvoitteesta asettaa päästötavoite sekä valtion budjettien ja lakien ilmastovaikutusten arvioinnista. Ilmastolain käyttöä hiilimarkkinoiden laajentamiseen siten, että nieluyksiköt olisivat verrattavissa päästökaupan yksiköihin, ei sen sijaan pidetä realistisena nielujen sääntelyn epävarmuuksien takia. Kompensaatiot todetaan tärkeiksi, mutta niitä koskevan sääntelyn sisällyttämistä ilmastolakiin ei suositella. Kompensaatiomarkkinoiden luotettavuuden ja laadun parantaminen edellyttää muun erillislainsäädännön ja tilinpitojärjestelmän kehittämistä mm. päästöjen kaksoislaskennan estämiseksi, päästövähennysten lisäisyyden varmistamiseksi ja kuluttajasuojan parantamiseksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys-ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

1977