Suhteellinen ja moninainen sikiö

2010

Tiedepolitiikka, 2006

Kriisien ja avustusoperaatioiden kohdalla ihminen meissä punnitaanja paljastetaan. Viime vuoden tapaninpäivän tienoilla uutisotsikoihin noussut Aasian tsunami palautti (länsimaalaisiin) mieliin elämän rajallisuuden ja sen, että tuo rajallisuus saattaa kohdata jopa meitäkeitä meitä? Otsikoita (eri maiden lehdistä) lukiessa ei tullut täyttä varmuutta siitä, oliko kyseinen onnettomuus kohdannut pelkästään tietyn maan kansalaisia, vai oliko sittenkin kyse erityisesti paikallista väestöä, aasialaisia koskettaneesta suuraallosta? Tiedotusvälineiden yritys tehdä uutisesta esimerkiksi suomalaisia koskettanut onnettomuus oli vilpitön. Maapallomme sai oikeanlaiset mittasuhteet. Se tiedetään, mikä pallonpuolisko meitä todellisuudessa eniten kiinnostaa. Oma, tietysti. Mutta onko oltava näin, tai itse asiassa, täytyykö pelkästään omaan napaan tuijottavan asenteen muuttua, jotta maailma olisi "turvallinen" paikka elää? Keitä oikein pelkäämme: luoko vauraus ja hyvinvointi pelkoja ja uhkia paitsi omien rajojensa sisäpuolelle, myös niiden ulkopuolelle? Voiko missään enää olla "turvassa" jos toiset, he, tunkeutuvat rajojemme sisäpuolelle? Onko turvallisuus sanana osa vauraiden hyvinvointivaltioiden retorista apparaattia, jonka avulla torjutaan toinen, uhkaava? Globalisaatio on avainsana Yhdysvaltain länsirannikolla riehunut hirmumyrsky Rita osoitti ihan kouriintuntuvasti, että ylemmän kerroksen väki ajattelee myös meitä parempiosaisia, yltäkylläisessä todellisuudessa, vauraalla pallonpuoliskolla eläviä ihmisiä. Ehkä Jumala halusi pierullaan muistuttaa meitä joistakin

2015

AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia, 2020

This paper discusses visual art in the context of a project for aphatic people and their family members. The project was carried out to enhance the participants’ capability for artistic expression and especially to enable them to experience visual art as a means of interaction in two different settings. In the first case, the interaction was realized through the artistic effort of individual participants working with visual material that functioned as a starting point for their work. In the second case, the artistic effort was shared interactively by two participants, primarily in a linguistically asymmetrical setting where one participant's linguistic competence was weakened due to a stroke followed by aphasia. The art worksare discussed here from the artistic and philosophical points of view, revealing possible interactional elements and meanings. Moreover, based on the observed artistic inspiration and findings, the article discusses the possibilities and implications of visu...

Maaseudun tiede, 2009

Syksyllä kylvettävä vehnä, ruis, rypsi ja härkäpapu voivat olla tulevaisuudessa mielenkiintoisia tuttavuuksia viljelijöille, tapahtuipa ilmastonmuutosta tai ei. Ilmastonmuutos tosin saattaa lisätä syysmuotoisten kasvien viljelyalaa huomattavasti. Erityisesti syysrypsi ja-härkäpapu toisivat vaihtelua usein yksipuoliseen viljelykiertoon.

Virittaja, 2011

2020

Miesnäkökulma seksuaali- ja lisääntymisterveydestä on nouseva mutta edelleen liian vähäinen tutkimuskohde. Raskausaikana ja lapsen synnyttyä miehet ovat otollisessa vaiheessa vastaanottamaan tietoa, jolla parannetaan parisuhteen hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen ja tietoisuuden lisääminen parisuhteessa raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen. Tavoitteena oli kuvata parisuhteessa elävien miesten seksuaalisuuden kokemuksia ensimmäisen lapsen odotuksen aikana ja syntymän jälkeen sekä kartoittaa miesten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjaustarpeita raskauden- ja lapsivuoteen aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui kahdeksan ensimmäisen lapsensa saanutta, puolisonsa kanssa edelleen parisuhteessa elävää miestä. Aineiston analyysissa käytettiin induktiivista sisällön analyysia. Miehet pitivät tärkeinä parisuhteen kokonaisvaltaista hyvinvointia, josta s...

SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 2017

Vain normaali on tervettä ja hyvää? Parantaminen ja parantuminen kuuluvat käsitteisiin, joita on käytetty pyrkimyksissä niin sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden kuin muunkin norminrikkomisen kontrolloimiseen, mutta jotka sittemmin on otettu haltuun queer-näkökulmaisesti. Parantaminen on toimintaa, johon liittyy voimaa ja/tai valtaa olipa kyse perinteisestä kansanparannuksesta, biovaltaa toteuttavasta nykyaikaisesta lääketieteestä tai vaihtoehtoisista hoidoista. Parantuminen ja parantaminen ovat siis voimakkaita, ristivetoisia ja rajoja rikkovia käsitteitä.

Sananjalka, 1975

Suomen kielessä ei ole ns. muodollista subjektia. Ruotsissa ja englannissa, joissa väitelauseen vakiintunut kanoninen muoto erotukseksi esim. kysymyslauseen inversiosta on subjekti + verbi, on sisällöllisen subjektin puuttuessa turvauduttava tyhjään pronominiainekseen, jolla väitelauseen tuntomerkki, suora sanajärjestys saadaan esiin. 1 Suomenkin väitelauseissa ilmenee selvää taipumusta välttää verbialkuisia rakenteita, kun kyseessä on temaattisesti tunnusmerkitön lause. Jos nimittäin päälause 2 , jossa on useita nominilausekkeita, alkaa verbillä, se tulkittaneen useimmiten inttä väksi; vrt. lausetta (1). Jos lauseesta puuttuu ilmisubjekti, kuten on laita passiivissa (2), geneerisessä (3) tai kausatiivisessa FLIP-rakenteessa (4), jokin läsnäolevista nominilausekkeista siirretään lauseen alkuun. 1. Oppii lukemalla 2. Metsässä lauletaan. 3. Täällä viihtyy. 4. Minua väsyttää. Kyseessä ei ole ehdoton piritarajoitus, kuten esim. englannissa, vaan pikemminkin tendenssi. On nimittäin toki runsaasti pintalauseita, jotka ovat verbialkuisia, vaikka niiden ei voikaan katsoa olevan inttäviä tai muuten temaattisesti tunnusmerkillisiä. Ensinnäkin suomessa on myöhäinen pronominin poistosääntö, joka valinnaisesti poistaa 1. ja 2. persoonan subjektipronominin ja synnyttää verbialkuisia lauseita: 5. Uskon vallankumoukseen. Tämän säännön olemassaolo edellyttää väitettävän, että verbialkuisuuden välttäminen on pikemminkin "shallow constraint" kuin varsinainen pinta-

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 2021