Sisäisyys ja suunnistautuminen

Elore, 2010

Minua käännetään kyljelleni. Kylkiasento saa henkeni salpautumaan ja yritän kiemurrella toiseen asentoon. Minua pidetään kuitenkin tiukasti paikoillani kun jotain kylmää liikutellaan selkääni pitkin. Takanani käydään keskustelua, josta en ymmärrä mitään. Yhtäkkiä se liikkuva kylmä jokin pysähtyy ja jää pyörimään paikoilleen. Joku työntää sormensa syvälle selkääni ja huutaa korvaani "koskeeko tähän?" Yllä oleva pieni muistikuva on ajalta, jolloin olin hoidettavana teho-osastolla. Tutkimusten mukaan tehon potilaat eivät yleensä muista joko mitään tai muistavat hyvin vähän osastolla viettämästään ajasta (Lahtinen & Lankinen 2009, 5; ks. Adamson ym. 2004, 259 ja Russell 1999, 785). Yleinen ja oletettu muistamattomuus johtuu paitsi sairaudesta, myös väistämättömästä voimakkaasta lääkityksestä, kuten rauhoittavista ja nukutuslääkkeistä. Myös minun hoitoni oli sananmukaisesti tehokasta, vietin pitkiä aikoja kokonaan nukutettuna tai vähintään puoliuneen rauhoitettuna. Tiedottomana vietetystä ajasta ei luulisi mitään tietävän, mutta vastoin odotuksia minulla on voimakkaita aisteihin-näkö, kuulo, maku, haju, asento/tunto-perustuvia muistikuvia teho-osastolla viettämästäni ajasta. Näitä muistoja leimaa kuitenkin tietynlainen epämääräisyys, sumeus. Niinpä pohdin tässä artikkelissa autoetnografian hengessä ja ruumiillisen tiedon käsitteen avulla, millaista tutkimuksellista tietoa on aistimuksellinen, sumea tieto. Kysyn, mitkä ovat sen mahdollisuudet ja rajat. ruumiillinen tieto Tehohoitojaksolta olevat muistikuvat ovat "tietämättään tietämisen" tulosta. Siis prosessin, joka perustuu ruumiillisiin kokemuksiin ja suoriin aistihavaintoihin ja ruumiillisuuteen. Näin ollen tätä erityistä tietämisen lajia voi lähestyä ruumiillisen tiedon CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

2016

Hamalainen Riina. 2016. Fundamental motor skills of preschool children in two towns. Master’s thesis in physical education. The Faculty of Physical Education, University of Jyvaskyla, 65s., 6 appendices. The purpose of this study was to find out how are fundamental motor skills (FMS) of children aged 4–6 years. In this study the purpose was also to discover if there are differences in motor skills of preschool children living in small and big town environment. Study also compares the variances in FMS of children in different ages and differences between boys and girls. In addition, purpose of the study was also to find out, what children’s level of mastery in FMS. The participants of this study were 4–6-years old preschool children from two towns. Altogether 96 children, 30 boys and 66 girls were tested in FMS. The data was collected in autumn 2014. Children were chosen to the research from the day care centers by an agreement from a parent. Children were tested with Dale A. Ulrich’...

2019

Tiivistelmä. Tämän työn tarkoituksena on käydä läpi eri ilmailunavigointijärjestelmiä sekä niiden historiaa, nykypäivän tilannetta ja muodostaa käsitys tulevaisuuden kehityksestä. Työssä tarkastellaan perinteistä kartta- ja laskelmasuunnistusta, radio- ja satelliittipaikannusta, navigointia lennettäessä IFR/VFR -sääntöjen mukaan sekä perusteita maapallosta. Tietoa kerätään kirjallisuudesta, pääosin ilmailun ja tietotekniikan tieteellisistä julkaisuista sekä manuaaleista. Näitä löydöksiä täydennetään haastattelemalla neljää Finnairin lentäjää sekä tulevaisuustutkijaa.Navigation systems in aviation. Abstract. The purpose of this thesis is to review the various aviation navigation systems and their history, current situation and to form an understanding of their evolution. The thesis examines traditional map navigation and dead reckoning, radio and satellite positioning, navigation when flying in accordance with IFR/VFR and the foundations of ...

Sosiaalipedagoginen aikakauskirja

Utopiat ja toisenlaisten maailmojen kuvittelu ovat tärkeitä yhteiskuntakritiikin välineitä. Kuvittelu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on taito, joka vaatii harjoittelua. Tässä käytäntökuvauksessa tarkastellaan sitä, miten kuvittelua voi opettaa yliopistossa. Kuvaus pohjautuu sosiologian maisteriopiskelijoille suunnattuun "Harjoituksia poliittisessamielikuvituksessa" -opintojaksoon. Kuvauksessa pohditaan konkreettisten esimerkkien avulla taiteen piirissä kehitettyjen harjoitteiden soveltamista yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun ja opetukseen sekä kriittisen ajattelun valmiuksien kehittämiseen. Pohdinta perustuu harjoitusten kuvauksiin, tutkijoiden opetustilanteista kirjoittamiin kenttäpäiväkirjoihin ja opiskelijoiden kurssipalautteisiin. Kuvittelu auttaa edistämään yhteiskunnallista muutosta sekä haastaa etsimään toisenlaisia tietämisen tapoja. Kuvittelu ja sen opettaminen edellyttää mahdollisen pedagogiikkaa, joka ei tarjoa valmiita vastauksia vaan etsii tapoja kur...

2008

Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita, 2023

SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 2017

Vain normaali on tervettä ja hyvää? Parantaminen ja parantuminen kuuluvat käsitteisiin, joita on käytetty pyrkimyksissä niin sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden kuin muunkin norminrikkomisen kontrolloimiseen, mutta jotka sittemmin on otettu haltuun queer-näkökulmaisesti. Parantaminen on toimintaa, johon liittyy voimaa ja/tai valtaa olipa kyse perinteisestä kansanparannuksesta, biovaltaa toteuttavasta nykyaikaisesta lääketieteestä tai vaihtoehtoisista hoidoista. Parantuminen ja parantaminen ovat siis voimakkaita, ristivetoisia ja rajoja rikkovia käsitteitä.

2015

Kuva 1. Maakohtaisten kaavioiden merkkien selitys Kuva 2. MalmöLundin rakennekuvan visio Kuva 3. Osa Kristiansandin kaupunkiseudun maakuntasuunnitelmaa Kuva 4. Ote Trekantområdetin yhteisen yleiskaavan karttaliitteestä Kuva 5. Osa Pohjoissiiven Utrechtin alueen epävirallista rakennevisiota Kuva 6. Ote Birminghamin seudun LEP:n spatiaalisesta rakennesuunnitelmasta Kaavio 1. Ruotsin "välitason" spatiaalisen suunnittelun olennaisimmat tekijät Kaavio 2. Norjan "välitason" spatiaalisen suunnittelun olennaisimmat tekijät Kaavio 3. Tanskan "välitason" spatiaalisen suunnittelun olennaisimmat tekijät Kaavio 4. Hollannin "välitason" spatiaalisen suunnittelun olennaisimmat tekijät Kaavio 5. Englannin "välitason" spatiaalisen suunnittelun olennaisimmat tekijät

2020

Kirja-arvostelu: Arvosteltu teos: Itäranta, Emmi: Kuunpäivän kirjeet. Helsinki: Teos 2020

Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2021