Sopimusyrittäjät yhteisymmärrykseen

2014

2010

Kuva 7. Toiminnan kohde tuottajan ja käyttäjän toimintojen yhdyssiteenä. Kuva 8.

2008

2019

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö-ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. 2 Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa.

Metsätieteen aikakauskirja, 2014

2015

Tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa sivutoimiyrittäjien motiiviprofiileja sekä selvittää, miten sivutoimiyrittäjät kokevat toimintaympäristönsä ja hyödyntävät tarjolla olevia neuvontapalveluja. Lisäksi tarkastellaan eteläpohjalaisten ja muualla Suomessa asuvien sivutoimiyrittäjien eroja. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä Uusyrityskeskusten asiakkailta vuosilta 2009-2013. Kyselyyn saatiin 318 vastaajaa, joista sivutoimisia yrittäjiä oli 171 ja sivutoimisina aloittaneita päätoimisia 33. Harva sivutoimiyrittäjä on ryhtymässä päätoimiseksi lähivuosina, mutta yli kolmannes pitää päätoimista yrittäjyyttä erittäin todennäköisenä jossain vaiheessa uraansa. Suurin osa sivutoimiyrittäjistä on palkkatyössä. Sivutoimiyritykset tuottavat keskimäärin 16 % osuuden yrittäjän kokonaistuloista. Lähiympäristön tuki, asenne päätoimista yrittäjyyttä kohtaan sekä yrityksen tulojen osuus kokonaistuloista ennustavat hyvin päätoimisuusaikomuksia. Päätoimisiksi jo siirtyneistä lähes kaksi kolmannesta katsoi päätoimisuuden olleen ainakin jossain määrin tavoitteena jo sivutoimisena aloitettaessa. Lähes puolet palkkatyössä olevista pitää todennäköisenä yritystoiminnan jatkamista eläkkeelle päästyään. Sivutoimiyrittäjien selkeimmät motiiviprofiilit ovat testaaja ja itsensä toteuttaja. Testaajat pitävät päätoimista yrittäjyyttä todennäköisenä vaihtoehtona ja näkevät sivutoimisuuden lähinnä välivaiheena. Itsensä toteuttajat näkevät sivutoimiyrittäjyyden välineenä tehdä itseään kiinnostavia asioita. Varautujiksi voidaan luonnehtia niitä, joille yritys on osittain varasuunnitelma työsuhteen loppumiselle, ja joiden yrittäjyydellä on usein kytköksiä muuhun työuraan. Valtaosa sivutoimiyrittäjistä katsoo, etteivät yritysverotus ja sosiaaliturvajärjestelmä kannusta sivutoimiyrittäjyyteen. Hieman yli puolet pitää sivutoimiyrittäjiä väliinputoajina. Eteläpohjalaiset sivutoimiyrittäjät ovat kuitenkin muita harvemmin tätä mieltä. Tulosten perusteella sivutoimiyrittäjyys on merkittävä osa työelämää ja merkittävä lisä kansatalouteen. Sivutoimiyrittäjyyden kehittämisessä on huomioitava niin sivutoimiyrityksen kehittäminen sivutoimiyrityksenä kuin sen kehittäminen päätoimiseksi. Tutkimus on osa ESR-rahoitteista hanketta Sivutoimiyrittäjäksi päätoimiyrittäjäksikasvupotentiaalin löytäminen ja kasvun tukeminen.

2015

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Otaniemi Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Terveyden edistämisen koulutusohjelma Johtaminen ja kehittäminen perhe- ja verkostotyössä Kvist, Anne Sitoutuminen organisaation kehittämiseen julkisella sektorilla Vuosi 2015 Sivumäärä 46 +3 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida sitoutumista työn kehittämiseen johdon ja henkilöstön näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä on käytetty ennakointidialogeja ja narratiiveja ja tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli käytettyjen työmenetelmien avulla saada selville niitä tekijöitä, jotka mahdollisesti ovat yhteydessä organisaation kehittämiseen sitoutumisessa. Tutkimuskysymyksenä on miten ihmiset arvioivat sitoutumistaan organisaation kehittämiseen ja miten sitä voitaisiin kehittää? Opinnäytetyössä käytettyjen kehittämismenetelmien avulla saatiin ihmisten arvioita organisaation kehittämiseen sitoutumisesta tietyllä ajanjaksolla organisaatiomuutostilanteessa. Opinnäytetyössä käytettyjen kehittämismenete...

Jyväskylä studies in business and economics, 2010

2004

Tutkimuksen kohteena on rahoituspalvelujen tarjoamiseen liittyvä kuluttajansuoja, erityisesti sen sopimusoikeudelliset kysymykset. Keskeisenä elementtinä tutkimuksessa on rahoituspalveludirektiivi (2002/65/EY) ja sen pohjalta kesällä 2004 annettu hallituksen esitys (HE 122/2004). Tutkimuksen tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, millaisia oikeudellisia kysymyksiä liittyy rajan yli sähköisesti tarjottavaan rahoituspalveluun EU-alueella. Kolmannessa luvussa käsitellään palvelun tarjoamisen vapautta ja sähköisen kaupankäynnin direktiivin (2000/31/EY) vaikutusta sähköisesti tarjottujen rahoituspalvelujen näkökulmasta. Lisäksi käsitellään lyhyesti rahoituspalvelujen tarjoamisessa ETA-alueella käytössä olevaa ns. notifikaatiomenettelyä sekä palvelun tarjontaa valvovia suomalaisia viranomaisia. Lähteet 5 Oikeustapaukset 12 Kuluttajavalituslautakunnan ja Arvopaperilautakunnan ratkaisut 12 Käytetyt lyhenteet 13 Arvopaperivälittäjien yhdistys ry:n 11.5.1999 antamat ohjeet "Ammattimainen sijoittaja" http://wvvw.anvv.fi/news/images/ammattimainen%20siioittaia.apvv.esitvsl.doc (30.04.2004) Kotimaan maksu)envälityksen yleiset ehdot, Suomen pankkiyhdistys 23.8.2001.

2011

Työn tekijä(t) Katri Konttinen Työn nimi Muotoilullista vuoropuhelua mestareiden kanssa Päiväys 20.4.2011 Sivumäärä/Liitteet 71/2 Ohjaaja(t) Juha Miettinen ja Antti Kares Tiivistelmä Opinnäytetyön Muotoilullista vuoropuhelua mestareiden kanssa aiheena oli aluksi perehtyä valittujen muotoilun mestareiden tuotantoon tiettyinä aikakausina. Mestarit valittiin ensin valitsemalla aikakaudet. Henkilöiden valinta perustui suurelta osin tekijän kiinnostukseen ja uteliaisuuteen. Mestareita tarkasteltiin työssä muotoilijoina, vaikka eräs heistä tunnetaan merkittävänä arkkitehtinä. Perehtymisen aikana tekijä tutustui henkilöihin ja sen lisäksi loi fiktiivisiä keskusteluja heidän kanssaan, jotka jatkuivat koko työn ajan. Fiktiiviset keskustelut toimivat uudenlaisena menetelmänä, jota voisi tulevaisuudessa ajatella käytettävän Benchmarkingin, eli vertailuoppimisen rinnalla. Fiktiiviset keskustelut pohjautuivat luettuun materiaaliin ja ne olivat tekijän rakentamia, eivät todellisia. Opinnäytetyön aikana toteutettiin ryhmäideointituokio soveltaen Kuuden Hatun-menetelmää jonka tarkoituksena oli testata tekijän rakentamien keskustelujen ja muotokielitaulujen vaikutusta ryhmän luonnoksiin. Menetelmässä ryhmälle annetaan roolit, tavat ajatella. Loppujen lopuksi työn tekijä tuotti keskustelujen ja kerätyn materiaalin pohjalta omannäköisensä kannanoton, valaisimien muodossa. Tuote oli rajattu valaisimiin tekijän mielenkiinnon ja työn selkeyttämisen vuoksi. Työtä kuvitteellisesti ohjanneet muotoilun mestarit antoivat palautetta tekijän kannanotoista, joka toteutui fiktiivisten keskustelujen kautta. Tekijän perehtyi työn aikana myös omaan arvomaailmaansa ja keräsi rakennusosia omaa muotokieltään varten. Opinnäytetyö toteutettiin opiskelijan omien intressien pohjalta ja se vahvisti tekijänsä profiilia muotoilijana.