Työelämäyhteistyö ammattikorkeakouluopettajan osaamishaasteena

2010

KOKEVA Osaaja -hankkeessa on ollut tavoitteena kehittää ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista on vastannut Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toteutus ja toimenpiteet on suunniteltu yhdessä osallistujaoppilaitosten kanssa ja toiminta-aika on ollut 1.4.2008–31.12.2010. KOKEVA Osaaja -hanke on ollut osa Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen toimenpideohjelman valtakunnallista osiota ja sen rahoittava viranomainen on ollut Opetushallitus. Rahoitusta on kerätty myös hankkeeseen osallistuneiden kunnallisten oppilaitosten ylläpitäjiltä. Hanke on sijoittunut kehittämisohjelman toimintalinjaan 3 Osaajana työmarkkinoille. Julkaisussa on kuvattu hankkeen toteutus ja esitelty sen kolme sisältöaluetta. Sisältöalueet ovat olleet Työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, Opettajien alakohtaisen substanssiosaamisen kehittäminen verkostossa ja Opettajan ohjatut työelämäjaksot

2019

2009

In Finnish higher education, a significant experiment on the introduction of master's degrees in universities of applied sciences (AMK) was conducted in years 2002-2005. Following this experiment, master's degrees (formally corresponding university degrees) in universities of applied sciences were introduced permanently. Before the postgraduate degree experiment, some heavy debates took place about whether master's degrees were really needed in universities of applied sciences. The experiment was made possible and the dispute resolved, as the master's degrees in universities of applied sciences were defined as work-based. In the law on the experiment, "workbased" was defined as a three-year work experience before the students were eligible for master's studies. Also, the master's studies have to be organized so that it is possible to study while working, and the master's thesis should be a development task for working life. The aim of this study was to identify the experiment's actor network, both on how the work-based orientation was defined and described, an on how the starting point of work-basis was elaborated by the actors. In order to observe the actors of the experiment, actor network theory (ANT) developed especially by Bruno Latour (1988, 2005) was applied. The key concepts adapted in this study are actant, actor, traces of actors, associations and social connections. The data consisted of documents construed during the planning and experiment phases of the experiment, together with documentation on the evaluation and the follow-ups. As a conclusion, the actor network of the experiment consisted of steering, implementing and stakeholding actors whose interests were perhaps in some cases contradictory, but who still eventually supported the proposed change. Actions, arguments and discussion on the theme of "work-based" turned the attitude towards permanent master's degrees positive even among university stakeholders, who were first against them. The work-basis of education has become both a part of educational policy as well as a distinctive concept that steers implementation of education in universities of applied sciences. During the experiment, a practice of three-partite collaboration between students, employers of students, and teachers developed. The collaboration is focused on the thesis period, as the thesis is usually completed as a developing task in a working life context. The model is interesting, although not always fully exploited as the basis of developing work-based methodologies.

2020

Learning analytics (LA) is one of the new research topics in the field of education. In international research, learning analytics has often been approached in a data-driven way, listening to the needs of administration. Unexpectedly, the voice of the key actors, students, and teachers has received less attention. Learning analytics can be seen as one solution to the demands of future higher education for individuality and flexibility in learning. In this publication, we look at the work on developing learning analytics at universities of applied sciences. Our viewpoint is pedagogical and focuses on the micro-layer of learning analytics: student, teacher and course level. The perspectives and research findings of the publication are based on APOA-project (Learning analytics in the Universities of Applied Sciences) work. The project work includes a literature review, current state mapping, and workshops that identified stakeholders' needs. The findings of the first phase of the APOA project will help us determine the future direction of LA development. It is justified to develop learning analytics in parallel with pedagogical processes. To create beneficial LA solutions, it seems necessary to integrate learning analytics with pedagogical design.

Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 2017

2011

2016

2008

Vanhusten kotihoidon työnjako on ajankohtainen kansallinen kysymys, joka nousee esille väestön ikääntyessä, resurssien vähentyessä ja työvoimapulan uhatessa. Työnjakoon vaikuttavat niin poliittiset linjaukset kuin koulutus ja työorganisaatioiden muutokset. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan vanhusten kotihoidon työnjakoa hyvinvointipoliittisen taustan valossa ja työpaikkatason työnjaon näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on käsitys työnjaosta neuvoteltuna sosiaalisena järjestyksenä. Erityistä huomiota kiinnitetään lähihoitajan rooliin työnjaossa. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, joihin osallistui 16 työntekijää kahden eteläsuomalaisen kunnan kotihoidon toimintayksiköistä. Toinen kotihoidon toimintayksikkö toimi terveyskeskuskuntayhtymän ja toinen sosiaalitoimen alaisena. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla muodostaen työnjakomalleja. Tutkielma muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuudesta ja lähihoitajien työn...

2016

Opinnäytetyön lähtökohtana on ollut työaika-autonomian tutkiminen ja kehittäminen. Opinnäytetyössä kuvataan, miten työaika-autonomia on koettu ennen, mitä se on nyt ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata työaika-autonomian käyttöä ja toimivuutta sekä kehittää malli työ-aika-autonomian uudistamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa työaika-autonomian ohjeistusta. Opinnäytetyö oli kehittämistehtävä, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruu toteutettiin hyödyntämällä aiempien työaika-autonomiakyselyiden tuloksia tarkentavana kyselynä ja Learning Cafe-tapahtumassa. Kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan Keskussairaalan neljän osaston henkilökunta. Tarkentavaan kyselyyn vastanneita oli 49 ja Learning Cafeeseen osallistui yhdeksän henkilöä. Kyselyaineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Kehittämistyön tuloksena hoitohenkilökunnan ratkaisuehdotukset huomioiden koottiin työaika-autonomian pelisääntöjen -mal...

2016