Runouden aika

Silva Fennica, 1977

Virittäjä

Arvioitu teos: Maija Surakka: Ajan paikka. Ajanilmausten kehityspolkuja lasten kielessä. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 139. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto 2019. 256 s. isbn 978-952-61-2973-0. Saatavilla verkossa osoitteessa http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2973-0/.

Terra, 2022

We present results from an expert questionnaire about the role of urban habitat types (biotopes) for urban biodiversity. Building upon the Biodiversity Quality framework (Feest 2006), we suggest nine community attributes that jointly act as a composite measure for urban biodiversity: species richness, habitat specialist species, biomass, abundance, evenness, uniqueness, regional representativeness, sensitivity, and connectivity. 24 taxonomic experts (representing vascular plants, polypores, fungi, birds, bats, mammals, herpetofauna, butterflies, hymenoptera, and beetles) scored 68 pre-defined urban biotopes in terms of their support for Biodiversity Quality in the Helsinki metropolitan area. Herb-rich forests and certain anthropogenic biotopes like fortifications generally received highest scores, whereas constructed areas like paved yards gained lowest scores. Results are mostly applicable in other Southern Finnish cities. Our openly available results provide a good tentative understanding of the biodiversity value of different urban environments. Biodiversity Quality is a more holistic measure than mere presence of protected or endangered species and it therefore supports biodiversity-aware and sustainable urban planning.

Poliittinen talous

Kirja-arvio: Kauppinen, Juha & Oinaala, Sampsa. Talvivaaran vangit. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki, 2016. Erola, Marko. Kirottu kaivos. Totuuden jäljillä Talvivaarassa. Talentum, Helsinki, 2014.

Virittäjä, 2004

Alue ja ympäristö, 2023

Alue ja Ympäristö-lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa-tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla. Olen ollut huojentunut ja iloinen, kuinka upealle uudelle toimitukselle saan luovuttaa vallan ja vastuun Alue ja Ympäristö-lehden jatkosta. Kesällä 2023 voin vihdoin siirtyä pois lehdestä, jonka parissa ehdin viitisen vuotta viettää. Päätoimituskapula siirtyy nyt Minna Santaojan ja Ossi Ollinahon osaaviin käsiin. Perinteisesti lehdessä on pyritty pitämään toimituskunnassa sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen että maantieteen tutkimuksen edustajia. Vaikka Minna ja Ossi ovat enemmän ensimmäisen kuin jälkimmäisen tieteenalan edustajia, heillä on monitieteistä osaamista, minkä lisäksi lehteen toivotaan edelleen käsikirjoituksia myös maantieteen ja aluetieteen aloilta. Kiitän omasta puolestani kaikkia tieteellisessä seuratoiminnassa ja lehden toimituksessa mukana olleita aktiiveja-erityiskiitokset nykytoimituksen lisäksi Nina Tynkkyselle, Jussi Semille, Heikki Sirviölle, Senja Laaksolle, Roosa Wingströmille, Kirsipauliina Kalliolle ja Krista Willmanille. Kiitokset myös lehden toimitusneuvostolle, jonka kokemusta emme ole vielä ehtineet täysimääräisesti hyödyntää, sekä kaikille vieraileville toimittajille, kirjoittajille, arvioijille-sekä tietysti akateemisen toimitustyön rahoittajille. Päätoimittajana on ollut pääosin mukavaa ja olen oppinut paljon. Välillä on toki myös väsyttänyt ja stressannut, erityisesti numeroiden julkaisun loppusuoralla. Mielenkiintoisten tekstien toimittaminen ja arviointi on kuitenkin edelleen innostavaa, ja toimitustyön myötä olen saanut rutiinia niin omaan kirjoitustyöhöni kuin esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Lisäksi lehdessä on kehitetty parempaa rytmiä toimitustyölle nyt kun ennakkojulkaiseminen on mahdollista. En voi siis kyllin suositella toimitustyötä

Tekniikan Waiheita

In Finnish popular music, the adoption of electronic musical instruments, such as synthesizers, drum machines, sequencers, samplers, computers and musical software progressed slowly and was a complicated process until the early 1990s. Compared with Swedish, German and British pop and rock the electronic instruments remained longer in the margins of rock and pop rock. Regardless of the breakthrough of synths and drum machines in certain styles, such as progressive rock, funk and disco, synth pop and hip hop, the majority of Finnish bands and artists shunned synthesizers until the mid-1980s. Only after the waves of hip hop, house, techno and euro dance in the late 1980s and early 1990s, synthesizers were widely accepted as ‘normal’ and equal rock instruments. In this article, I focus on the adoption of music technology among Finnish rock and pop musicians of the 1970s and 1980s. I have interviewed three electronic musicians from three different generations. Esa Kotilainen (b. 1946), P...

2008

Vanhusten kotihoidon työnjako on ajankohtainen kansallinen kysymys, joka nousee esille väestön ikääntyessä, resurssien vähentyessä ja työvoimapulan uhatessa. Työnjakoon vaikuttavat niin poliittiset linjaukset kuin koulutus ja työorganisaatioiden muutokset. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan vanhusten kotihoidon työnjakoa hyvinvointipoliittisen taustan valossa ja työpaikkatason työnjaon näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on käsitys työnjaosta neuvoteltuna sosiaalisena järjestyksenä. Erityistä huomiota kiinnitetään lähihoitajan rooliin työnjaossa. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä ryhmähaastattelussa, joihin osallistui 16 työntekijää kahden eteläsuomalaisen kunnan kotihoidon toimintayksiköistä. Toinen kotihoidon toimintayksikkö toimi terveyskeskuskuntayhtymän ja toinen sosiaalitoimen alaisena. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla muodostaen työnjakomalleja. Tutkielma muodostuu kahdesta osasta: kirjallisuudesta ja lähihoitajien työn...

Media & viestintä, 1995

2000

Pauli Juuti Mistähän johtuu, että maailmalla jo vuosikymmeniä käytössä ollut ongelmaperustainen oppiminen (problembased learning, PBL) on vasta nyt rantautumassa Suomeen? Ja mistä johtuu, että se on tuntunut kiinnostavan ensin kaikkia muita paitsi kasvatus-Boud, D. & Feletti, G. (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Terra Cognita, Helsinki. Hakapaino.