Department of Media Studies

The blurred boundaries between producers and consumers and the increased centrality of user-generated content have been seen as characteristic of Web 2.0 and contemporary media culture at large. In the context of online pornography, this has been manifested in the popularity of amateur pornography and alt porn sites that encourage user interaction. Netporn criticism has recently formed an arena for thinking through such transformations. Aiming to depart from the binary logic characterizing porn debates to date, netporn criticism nevertheless revokes a set of divisions marking the amateur apart from the professional, the alternative from the mainstream and the independent from the commercial. At the same time, such categories are very much in motion on Web 2.0 platforms. Addressing amateur pornography in terms of immaterial and affective labor, this article argues for the need to find less dualistic frameworks for conceptualizing pornography as an element of media culture.

In discourses academic and popular, pornography stands for that which disturbs: it disturbs individual people, social norms, boundaries between the public and the private, various codes of appropriate behaviour and good taste. Feminist scholars have investigated pornography primarily in terms of its disturbing, enraging and repugnant aspects. Holding pornographic texts, their producers and consumers at an arm's length, the affective range of analysis has been mainly confined to the negative (see Paasonen 2007). Recently, the increased cultural visibility of all kinds of pornographies affected by online distribution, as well as the ubiquity of popular representations citing the codes and conventions of soft-core porn, have given rise to claims of not wanting to be disturbed by pornography (Rossi 2007). While these claims for consumer agency are undoubtedly justified, it is also important to ask more precisely what is considered disturbing in pornography, and what such disturbances may affect. Following Roland Barthes' discussion on photography (1981: 99), one might also consider being disturbed as something connected to the appeal of, attraction to or even fondness for specific images – that is, a broader and more complex range of affect.

Juhannuksena 2012 We Love Helsinki-kollektiivin avoimella Facebook-tapahtumasivulla käytiin kiivasta keskustelua heteronormatiivisuudesta, syrjinnästä, klubikulttuureista, suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta. Viisi päivää kestänyttä debattia kommentoitiin laajalti sosiaalisessa mediassa ja se nousi jopa pienimuotoiseksi kansalliseksi uutiseksi. Artikkeli esittelee debatin keskeisiä teemoja painottuen verkkokeskustelujen tunnedynamiikan käsitteellistämiseen. Aineistona on arkistoitu, 728 kommentin mittainen juhannustanssi-keskusteluketju sekä sitä koskevat uutis- ja blogitekstit. Verkkokeskustelujen intensiteetti kasvaa nopeasti komment-tien kärjistyessä ja tunneilmaisujen roihahdellessa. Artikkeli esittää, että tällainen affektiivinen tahmeus saa kävijät viipymään keskustelun parissa ja osallistumaan siihen: niinpä myös toisten käyttäjien tietoinen provo-sointi eli trollaus kasvattaa keskustelun tahmeutta. Samalla nettikeskustelun tunnedynamiikat liittyvät myös nettialustojen – tässä tapauksessa Facebookin – rajoituksiin, mahdollisuuksiin ja erityispiirteisiin. Artikkeli erittelee juhannuskeskustelun dynamiikan erityispiirteitä väittäen tunneintensiteettien sekä ajavan verkkokeskusteluja, fragmentoivan niitä että kiinnittävän käyttäjiä tiettyihin alustoihin, ketjuihin ja ryhmiin. Netin käyttäjälojaalisuuteen ja huomiotalouteen yhdistetty termi "tahmea sisältö " onkin hedelmällisesti yhdistettävissä affektiivisen tahmeuden käsitteeseen nettisisältöjen koukuttavien – niin viihdyttävien kuin häiritsevienkin – piirteiden analyysissä.