
Risto Aikonen
Yes
Address: Finland
Address: Finland
less
Related Authors
Risto Aikonen
University of Eastern Finland
Eero Salmenkivi
University of Helsinki
Inkeri Rissanen
Tampere University
Mia Malama (former Matilainen)
University of Helsinki
Arniika Kuusisto
University of Helsinki
Uploads
Papers by Risto Aikonen
European school systems. This variability is further enhanced by the model of religious
education and the legal status of the different religions in each country. As a result,
minority faiths face challenges in terms of how pupils are taught their own religion in
school as part of their educational curriculum. On the other hand, it is also important
that members of minority faiths are not forced to participate in the teaching of a religion
other than their own. It is therefore important that the school's worldview education
curriculum takes account of religious and world view diversity in a way that respects
diversity, considering the UN´s The Rights of the Child. Similarly, religious education must
consider equal freedom of religion in practice. Properly interpreted, it notices the right
to be toughed about one´s own religion and not just the right not to be toughed religious
topics in an educational setting. In Finland, religious education is provided in
accordance with the pupil's religious denomination
välillä. Tätä vaihtelua lisäävät vielä uskonnonopetuksen malli ja eri uskontojen oikeudellinen asema kussakin maassa. Tämän seurauksena vähemmistöuskonnot kohtaavat haasteita sen suhteen, miten
oppilaille opetetaan heidän omaa uskontoaan koulussa osana opetussuunnitelmaa. Toisaalta on
myös tärkeää, että vähemmistöuskontojen jäseniä ei pakoteta osallistumaan muun kuin oman
uskontonsa opetukseen. Siksi on tärkeää, että koulun elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa
otetaan huomioon uskonnollinen ja elämänkatsomuksellinen moninaisuus tavalla, joka kunnioittaa
moninaisuutta ja ottaa huomioon YK:n lapsen oikeudet. Samoin uskonnonopetuksessa on otettava
huomioon yhtäläinen uskonnonvapaus käytännössä. Oikein tulkittuna se tarkoittaa oikeutta saada
kuulla omasta uskonnostaan eikä vain oikeutta olla kuulematta uskonnollisia aiheita
opetusympäristössä. Suomessa uskonnonopetusta annetaan oppilaan uskontokunnan mukaisesti.
lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien sekä heitä opettavien
opettajien näkemyksiä mediassa käytyyn keskusteluun sekä uskonnon eri
oppimäärien että elämänkatsomustiedon opetuksesta katsomusopetuksen
malleissa. Asiasta ei ole tätä ennen esitetty näin laajaan selvitykseen perustuvaa
vähemmistöuskonnon edustajien näkemystä.
Tutkimuksen taustalla on enemmistön tilannetta mukaileva mediakeskustelu
katsomusopetuksen malleista. Syksyllä 2019 opetusministeri
toi esille ehdotuksen elämänkatsomustiedon mahdollistamisesta kaikille
katsomuksesta riippumatta. Vuoden 2020 alussa Ylen raportoimassa selvityksessä perusasteen uskonnonopetus pohjautuisi kaikille katsomuksille tarjottavalle yhteiselle oppiaineelle. Se painottuisi maailmanuskontojen opetukselle. Jo näitä ennen vuonna 2009 oli keskusteluun nostettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi uskontotieto.
pandemic. This was a completely new pedagogical implementation in the teaching culture of schools in almost all subjects in both primary and secondary education. The change in pedagogical orientation naturally affected the existing challenging teaching of the Orthodox religion. This article examines the experiences of Orthodox religion subject teachers in implementing technology-centred distance
education from the perspective of self-efficacy (Bandura 1977).
According to studies (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio et al. 2021), the use of technology in teaching has been mainly passive in nature for decades. The use of activating cloud applications for processing and producing information in education was limited before the sudden pedagogical change caused by the COVID-19 pandemic.
For almost half of the teachers who responded to the survey (n=32), distance learning was a new pedagogical experience. Despite the challenging situation, the results show that Orthodox religious education teachers’ self-efficacy in distance education was at a good level. They had felt successful in organising their teaching and in implementing effective pedagogical solutions to the situation. However, despite the positive experiences, distance learning was experienced as demanding.
Koronan vuoksi maaliskuussa 2020 kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Se oli täysin uusi pedagoginen toteutustapa koulun opetuskulttuurissa lähes kaikissa oppiaineissa sekä perusopetuksessa että lukiossa. Pedagogisen orientaation muutos koski luonnollisesti muutenkin haasteellista ortodoksien uskonnon opetusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ortodoksisen uskonnon aineenopettajien kokemuksia minäpystyvyyden (Bandura 1977) näkökulmasta teknologiakeskeisen etäopetuksen
toteuttamisessa.
Tutkimusten mukaan (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio ym. 2021) teknologian
käyttö opetuksessa on ollut vuosikymmenien ajan luonteeltaan pääasiassa passiivista. Aktivoivien, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvien pilvisovellusten käyttö opetuksessa on ollut vähäistä ennen Covid-19-viruksen aiheuttamaa äkillistä pedagogista muutosta.
Lähes puolelle kyselyyn vastanneille (n=32) opettajille etäopetus oli uusi pedagoginen kokemus. Tulosten perusteella on todettavissa, että ortodoksisen uskonnon opettajien minäpystyvyys oppiaineen etäopetuksessa oli hyvällä tasolla. He olivat kokeneet onnistuneensa opetuksen organisoinnissa ja tilanteen vaatimien toimivien pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa. Myönteisistä kokemuksista huolimatta etäopetus oli kuitenkin koettu vaativaksi.
European school systems. This variability is further enhanced by the model of religious
education and the legal status of the different religions in each country. As a result,
minority faiths face challenges in terms of how pupils are taught their own religion in
school as part of their educational curriculum. On the other hand, it is also important
that members of minority faiths are not forced to participate in the teaching of a religion
other than their own. It is therefore important that the school's worldview education
curriculum takes account of religious and world view diversity in a way that respects
diversity, considering the UN´s The Rights of the Child. Similarly, religious education must
consider equal freedom of religion in practice. Properly interpreted, it notices the right
to be toughed about one´s own religion and not just the right not to be toughed religious
topics in an educational setting. In Finland, religious education is provided in
accordance with the pupil's religious denomination
välillä. Tätä vaihtelua lisäävät vielä uskonnonopetuksen malli ja eri uskontojen oikeudellinen asema kussakin maassa. Tämän seurauksena vähemmistöuskonnot kohtaavat haasteita sen suhteen, miten
oppilaille opetetaan heidän omaa uskontoaan koulussa osana opetussuunnitelmaa. Toisaalta on
myös tärkeää, että vähemmistöuskontojen jäseniä ei pakoteta osallistumaan muun kuin oman
uskontonsa opetukseen. Siksi on tärkeää, että koulun elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa
otetaan huomioon uskonnollinen ja elämänkatsomuksellinen moninaisuus tavalla, joka kunnioittaa
moninaisuutta ja ottaa huomioon YK:n lapsen oikeudet. Samoin uskonnonopetuksessa on otettava
huomioon yhtäläinen uskonnonvapaus käytännössä. Oikein tulkittuna se tarkoittaa oikeutta saada
kuulla omasta uskonnostaan eikä vain oikeutta olla kuulematta uskonnollisia aiheita
opetusympäristössä. Suomessa uskonnonopetusta annetaan oppilaan uskontokunnan mukaisesti.
lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien sekä heitä opettavien
opettajien näkemyksiä mediassa käytyyn keskusteluun sekä uskonnon eri
oppimäärien että elämänkatsomustiedon opetuksesta katsomusopetuksen
malleissa. Asiasta ei ole tätä ennen esitetty näin laajaan selvitykseen perustuvaa
vähemmistöuskonnon edustajien näkemystä.
Tutkimuksen taustalla on enemmistön tilannetta mukaileva mediakeskustelu
katsomusopetuksen malleista. Syksyllä 2019 opetusministeri
toi esille ehdotuksen elämänkatsomustiedon mahdollistamisesta kaikille
katsomuksesta riippumatta. Vuoden 2020 alussa Ylen raportoimassa selvityksessä perusasteen uskonnonopetus pohjautuisi kaikille katsomuksille tarjottavalle yhteiselle oppiaineelle. Se painottuisi maailmanuskontojen opetukselle. Jo näitä ennen vuonna 2009 oli keskusteluun nostettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi uskontotieto.
pandemic. This was a completely new pedagogical implementation in the teaching culture of schools in almost all subjects in both primary and secondary education. The change in pedagogical orientation naturally affected the existing challenging teaching of the Orthodox religion. This article examines the experiences of Orthodox religion subject teachers in implementing technology-centred distance
education from the perspective of self-efficacy (Bandura 1977).
According to studies (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio et al. 2021), the use of technology in teaching has been mainly passive in nature for decades. The use of activating cloud applications for processing and producing information in education was limited before the sudden pedagogical change caused by the COVID-19 pandemic.
For almost half of the teachers who responded to the survey (n=32), distance learning was a new pedagogical experience. Despite the challenging situation, the results show that Orthodox religious education teachers’ self-efficacy in distance education was at a good level. They had felt successful in organising their teaching and in implementing effective pedagogical solutions to the situation. However, despite the positive experiences, distance learning was experienced as demanding.
Koronan vuoksi maaliskuussa 2020 kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Se oli täysin uusi pedagoginen toteutustapa koulun opetuskulttuurissa lähes kaikissa oppiaineissa sekä perusopetuksessa että lukiossa. Pedagogisen orientaation muutos koski luonnollisesti muutenkin haasteellista ortodoksien uskonnon opetusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan ortodoksisen uskonnon aineenopettajien kokemuksia minäpystyvyyden (Bandura 1977) näkökulmasta teknologiakeskeisen etäopetuksen
toteuttamisessa.
Tutkimusten mukaan (Nevgi 2000, Lakkala & Uusimäki 2011, Vuorio ym. 2021) teknologian
käyttö opetuksessa on ollut vuosikymmenien ajan luonteeltaan pääasiassa passiivista. Aktivoivien, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvien pilvisovellusten käyttö opetuksessa on ollut vähäistä ennen Covid-19-viruksen aiheuttamaa äkillistä pedagogista muutosta.
Lähes puolelle kyselyyn vastanneille (n=32) opettajille etäopetus oli uusi pedagoginen kokemus. Tulosten perusteella on todettavissa, että ortodoksisen uskonnon opettajien minäpystyvyys oppiaineen etäopetuksessa oli hyvällä tasolla. He olivat kokeneet onnistuneensa opetuksen organisoinnissa ja tilanteen vaatimien toimivien pedagogisten ratkaisujen toteutuksessa. Myönteisistä kokemuksista huolimatta etäopetus oli kuitenkin koettu vaativaksi.