Deparment of Law

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa opetushenkilöstön harkintavallasta kokonaiskuva perusopetuksen ojentamistilanteessa. Opetushenkilöstöllä tarkoitetaan perusopetuksen opettajaa sekä rehtoria. Ojentamistilanteella tarkoitetaan sellaista perusopetuksen tilannetta, jossa opetushenkilöstön voi käyttää ojentamiskeinoja eli oppilaan poistamista luokasta, opetuksen epäämistä, omaisuuden haltuun ottoa sekä voimakeinojen käyttöä edellisten yhteydessä tiettyjen edellytysten täyttyessä tai oppilaan tavaroiden tarkastusta.

Perusopetuslain (628/1998) muutosten yhteydessä on lisätty toimivaltaa opetushenkilöstölle edellä mainittujen ojentamiskeinojen käyttöön. Toimivaltuuksien lisääminen on aiheuttanut sen, että opetushenkilöstön asemaa tarkastellaan enemmän viranhaltijan näkökulmasta kuin perinteisen kasvatuksen asiantuntijan näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan opetushenkilöstön harkintavaltaa sekä eri laintasoisten säännösten ja viranomaismääräysten ja -ohjeiden näkökulmasta sekä tosiasiaseikkojen pohjalta kokonaisuutena. Harkintavallan tarkastelu pohjaa oikeusrealismille. Tutkimuksessa vastataan siihen, millaiset ovat opetushenkilöstön harkintavallan rajat ojentamiskeinojen käytössä, sekä siihen, miten keinojen käytön sääntely ja ohjeistus suhteutuvat tosiasiallisesti vaikuttaviin seikkoihin.

Harkintavaltaa tarkastellaan perusopetuslain säännösten lisäksi sekä perus- ja ihmisoikeuksien sekä lapsioikeuden, hallinnon oikeusperiaatteiden, muiden valtiontasoisten viranomaismääräysten sekä kunnan ja koulun sääntelyn kautta sekä erilaisten tosiasiallisesti harkintaan vaikuttavien seikkojen kautta. Merkittävin tekijä harkintavallassa on opetushenkilöstön osaaminen, joka tulisi jatkossa turvata oppilaiden oikeuksien ja oikeusturvan takaamiseksi.

Väitöstyön tarkoituksena on tuottaa opetushenkilöstön eli kunnan viranhaltijoina toimivan opettajan ja rehtorin harkintavallasta kokonaiskuva kunnan järjestämän perusopetuksen kurinpitotilanteessa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä oppimisympäristön häiriö- ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden lisääntymisen johdosta opetushenkilöstölle on lisätty lailla toimivaltaa kurinpitokeinojen käyttöön. Tämä on aiheuttanut sen, että opetushenkilöstön asemaa kurinpitotilanteessa tarkastellaan nykyisin pikemminkin oikeudellisista lähtökohdista kuin perinteiseen tapaan opetuksen asiantuntijan näkökulmasta.

Tutkimuksessa keskitytään vain sellaisiin kurinpitotilanteisiin, joissa opetushenkilö käyttää tosiasiallista julkista valtaa eli hänen tulee tehdä päätös kurinpitokeinon käyttämisestä hyvin nopeassa ajassa oppilaan aiheuttamassa häiriö- tai turvallisuutta vaarantavassa tilanteessa. Tutkimuksessa systematisoidaan paitsi ne oikeudelliset ja muut normatiiviset niin myös tosiasialliset tilanteessa huomioitavat seikat, jotka vaikuttavat opetushenkilöstön harkintavaltaan. Harkintavallan kokonaisuuden koostamiseksi tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laaja verkostomainen kokonaisuus, jossa eri näkökulmat sekä eri näkökulmien väliset, mahdollisesti ristiriitaisetkin suhteet yhdistyvät. Verkostokokonaisuuden kautta on tarkoitus tarkastella perusopetuslain muutosten vaikutuksia, kuten opetushenkilöstön tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla sekä ylipäätään koulumaailman oikeudellistumisen vaikutuksia.

This article traces the evolution of the use of the legal concept of benefit sharing in the context of the Convention on Biological Diversity (CBD), with a view to highlighting its contribution to indigenous and local communities' livelihoods. To this end, the article proposes a distinction between inter-State benefit sharing (as identified in the third CBD objective and as usually linked to access to genetic resources) and notably lesser known State-to-community benefit sharing (in relation to the conservation and sustainable use of biodiversity). The article highlights the different legal connotations of the two dimensions of this legal concept, while supporting an integrated interpretation of the CBD. It points to a wide array of benefit sharing-related tools under the CBD that can be used to support indigenous and local communities' livelihoods in pursuing the convention's three objectives. The article also identifies other international processes -in the areas of intellectual property, health and climate change -in which these conceptual developments may have a significant influence.

This multi-authored piece conducts an interdisciplinary analysis of the fields and principles which could be relevant to securing access to climate change technologies, while at the same time encouraging the initial development of the technologies. The paper is the first part of a project funded by the British Academy, 'Obtaining, protecting and using essential environmental technologies: a holistic analysis'.