Lafxii

Lafxii (Geography) damee saayinsii kan waa’ee lafaa, haala teessuma ishee, wantoota irra jiraatanii fi hariiroo isaan waliin qaban qoratuudha. Jechi "Geography" jedhu kun jecha Giriikii geo (lafa) fi graphos (barreessuu ykn ibsuu) jedhu irraa kan dhufe yoo ta’u, walumatti "waa’ee lafaa barreessuu" jechuudha. Lafxiin wantoota qabatamaa nafoo lafaa kanneen akka gaarreen, laggeen, galaana, fi qilleensa qorachuu qofa osoo hin taane, namoonni akkamitti akka lafa irratti jiraatan, akkamitti naannoo isaanii akka jijjiiraniifi dhiibbaa naannoon namoota irratti qabu gad-fageenyaan xiinxala. Kanaafuu, Lafxiin riqicha gidduu saayinsii uumamaa fi saayinsii hawaasaa ta’uun tajaajila, sababiin isaas qorannoon kun wantoota fiizikaalaa fi sochiilee dhala namaa walitti hidhee waan ilaaluuf. Qorannoon Lafxii bakka (place) fi iddoo (space) qofa irratti kan daangeffame osoo hin taane, yeroo (time) wajjinis walitti dhufeenya cimaa qaba.

Haalli lafaa har’a arginu kun bu’aa jijjiirama waggoota miliyoona hedduu keessatti uumamee fi ammas adeemsa irra jiruudha, kanaafuu Lafxiin gaaffilee "Eessa?" fi "Maaliif achi jira?" jedhan deebisuuf yaala. Kunis teessuma lafaa qofa beekuu osoo hin taane, sababa wantoonni bakka sana jiraniif hubachuuf nama gargaara. Baroota dheeraaf, Lafxiin akka saayinsii kartaba (cartography) qofaatti ilaalamaa ture, garuu yeroo ammaa kana damee bal’aa teeknooloojii ammayyaa fayyadamuun deggaramu ta’eera. Sirna Odeeffannoo Lafxii (GIS), suuraa saatalaayitii fi miireessa fagoo (remote sensing) fayyadamuun, ogeessonni Lafxii jijjiirama qilleensaa, balaa uumamaa, fi babal’ina magaalaa sirriitti hordofuu danda’u. Lafxiin ammayyaa rakkoolee addunyaa kanneen akka ho’ina addunyaa, hanqina bishaanii, fi walitti bu’iinsa daangaa furuuf odeeffannoo murteessaa kenna. Kanaafuu, Lafxiin barumsa qorannoo qofa osoo hin taane, meeshaa jireenya dhala namaa fooyyessuu fi egeree lafaa eeguuf tajaajiluudha.

Bu'uuraalee (Fundamentals)

Iddoo (Space) fi Bakka (Place)

Lafxii keessatti, "Iddoo" (Space) jechuun bal’ina wantoonni fi taateewwan keessatti raawwataman yoo ta’u, kunis dirree qorannoo isa ijoodha. Iddoon teessuma qabatamaa lafaa qofa osoo hin taane, fageenya, kallattii, fi walitti dhufeenya wantoota garaagaraa kan hammatuudha. Qorattoonni Lafxii iddoo "iddoo gonkaa" (absolute space) kan hin jijjiiramne fi iddoo "relative" (walitti dhufeenya wantoota biroo wajjin qabu) jedhanii bakka lamatti qoodu. Hubannoon iddoo gonkaa kunis sarwala fi randa fayyadamuun bakka wanti tokko sirriitti argamu agarsiisa. Iddoon wanta duwwaa osoo hin taane, bakka hariiroon uumamaa fi namaa itti wal-xaxuudha. "Bakka" (Place) jechuun immoo iddoo murtaa’aa amala addaa fi hiika qabu yoo ta’u, wantoota uumamaa fi aadaatiin kan ibsamuudha. Bakki miira "sense of place" jedhamu namoota keessatti uumuu danda’a, kunis namoonni naannoo isaaniitti akka hidhatan taasisa.

Yeroo (Time) fi Gulantaa (Scale)

Lafxiin yeroo malee hiika hin qabu; sababiin isaas teessumni lafaas ta’e haalli jireenya namaa yeroo keessa jijjiiramaa adeema. Fakkeenyaaf, xiinunkalafaa (geomorphology) adeemsa lafti itti jijjiiramtu kan waggoota miliyoona fudhatu kan qoratu yoo ta’u, jijjiiramni hawaasaa immoo yeroo gabaabaa keessatti ta’uu danda’a. "Gulantaa" (Scale) immoo sadarkaa qorannoon itti gaggeeffamu agarsiisa; kunis sadarkaa naannoo (local), sadarkaa biyyaa, ykn sadarkaa addunyaa (global) ta’uu danda’a. Wantoonni gulantaa addunyaatti ta’an (fkn: jijjiirama qilleensaa) gulantaa naannootti dhiibbaa addaa fiduu danda’u. Kanaafuu, ogeessonni Lafxii yeroo fi gulantaa walitti fiduun taateewwan gadi fageenyaan hubatu. Filannoon gulantaa qorannoo tokkoo bu'aa qorannichaa irratti dhiibbaa guddaa qaba.

Seerota Lafxii (Laws of Geography)

Waldo Tobler, ogeessa Lafxii beekamaa, "Seera Jalqabaa Lafxii" (First Law of Geography) yeroo ibsu: "Wanti hundi waan biraa wajjin walitti dhufeenya qaba, garuu wantoonni walitti dhihoo jiran wantoota walirraa fagaatan caalaa walitti dhufeenya cimaa qabu," jedhe. Seerri kun bu’uura tamsa’ina wantootaa fi walitti dhufeenya iddoo (spatial interaction) ti. Kana jechuun, biyyoonni ollaa jiran daldalaa fi aadaadhaan wal-tuquu irratti carraa guddaa qabu jechuudha. Seerri kunis teeknooloojii ammayyaa fi geejjibaan jijjiiramaa dhufeera, sababiin isaas intarneetiin fageenya gabaabsaniiru. Iddoo gonkaa irratti hundaa'uun fageenya safaruun yeroo ammaa salphaa ta'us, hariiroon wal-xaxaan ammas seera kana hordofa. Seerri kun tamsa'ina dhibee, babal'ina odeeffannoo, fi godaansa uummataa hubachuuf ni tajaajila.

Dameewwan Gurguddoo (Sub-disciplines)

Lafxii Nafoo (Physical Geography)

Lafxii Nafoo damee uumama lafaa fi adeemsa uumamaa qoratuudha, kunis teessuma lafaa, qilleensa, biyyee, fi bishaan qorata. Kutaaleen isaa Akkuleensa & Maallimsii (Climate and Meteorology) haala qilleensaa fi jijjiirama isaa kan qoratan yoo ta’u, Xinunkalafaa (Geomorphology) immoo boca lafaa fi adeemsa uumamuu isaa xiinxala. Xinbishaan & Xinbishaan Lafaa (Hydrology and Hydrography) qabeenya bishaan lafa irraa fi lafa keessaa qoratu. Lafxii Sheeba (Coastal Geography) naannoo qarqara galaanaa fi dhiibbaa daaddoo (tide) fi ububbee (hurricanes) qorachuun beekama. Dameen kun xiindachee wajjin walitti dhufeenya qabaatus, xiyyeeffannoon isaa adeemsa lafa irraa irratti dha. Lafxiin nafoo jijjiirama qilleensaa fi dhiibbaa inni jireenya namaa irratti qabu hubachuuf bu'uura.

Lafxii Namaa (Human Geography)

Lafxii Namaa dhalli namaa akkamitti iddoo fi bakka uumu, akkamitti akka itti fayyadamu, fi akkamitti akka keessatti jiraatu qorata. Dameen kun hawaasa, aadaa, dinagdee, fi siyaasa of keessatti kan hammatu yoo ta'u, keessattuu qorlana (demography) wajjin walitti dhufeenya qaba. Qorlana jechuun qorannoo fi lakkoofsa uummataa yoo ta'u, tamsa'ina namootaa fi guddina uummataa hubachuuf gargaara. Lafxii Magaalaa guddina magaalaa fi rakkoolee isaa qorata; Lafxii Dinagdee immoo tamsa’ina qabeenyaa fi daldala xiinxala. Tiliga Naannoo (Geopolitics) hariiroo siyaasaa fi teessuma lafaa gidduu jiru kan qoratu yoo ta’u, kunis daangaa fi walitti bu’iinsa biyyootaa wajjin wal-qabata. Lafxii Duriitii immoo haala lafaa fi hawaasaa yeroo darbe keessa ture qorachuun jijjiirama dhufe ibsa.

Lafxii Teeknikaalaa (Technical Geography)

Lafxii Teeknikaalaa meeshaalee fi teeknooloojii odeeffannoo lafaa sassaabuu fi xiinxaluuf gargaaran irratti xiyyeeffata. Kunis saayinsii Kartaba (Cartography), Xinbikka Lafaa (Geodesy), fi Sirna Odeeffannoo Lafxii (GIS) of keessatti qabata. Kartaba jechuun ogummaa fi saayinsii barruyyaa (map) qopheessuu yoo ta'u, odeeffannoo wal-xaxaa bifa salphaan akka mul'atu godha. Dameen kun beekumsa herregaa fi kompiitaraa guddaa kan gaafatu yoo ta’u, ragaalee wal-xaxaa ta’an bifa salphaan akka hubataman godha. Fakkeenyaaf, ogeessonni damee kanaa suuraa saatalaayitii fi miireessa fagoo fayyadamuun xiinmaaynaa (oceanology) fi xiinbiyyee (pedology) irratti qorannoo gad-fagoo geggeessu.

Tooftaalee (Methods)

Tooftaalee lakkaantoo (Quantitative Methods)

Tooftaaleen lakkaantoo (Quantitative methods) herrega fi istaatistiksii fayyadamuun ragaalee lafxii xiinxaluu irratti xiyyeeffatu. Kartaba lakkaantoo ragaalee lakkoofsaa gara barruyyaa sirrii ta’etti jijjiiruun tamsa’ina wantootaa agarsiisa. Sirna Odeeffannoo Lafxii (GIS) immoo ragaalee hedduu walitti qabuun, wal-bira qabuun, fi xiinxaluun murtoo kennuuf meeshaa humna guddaa qabuudha. Miireessa fagoo (Remote Sensing) tooftaa murteessaa yoo ta'u, kunis suuraa saatalaayitii fi xiyyaara irraa kaafame fayyadamuun, bakka qaamaan hin gaamne qorachuuf nama dandeessisa. Fakkeenyaaf, bosona gubachaa jiru ykn balaa lolaa yeroo dhufu hordofuuf miireessa fagoo ni tajaajila. Ji’oostaatistiksiin immoo ragaalee iddoo (spatial data) xiinxaluun, wantoota bakka tokkotti argaman irraa ka’uun bakka biraa tilmaamuuf gargaara.

Tooftaalee Qulqullinaa (Qualitative Methods)

Tooftaaleen qulqullinaa (Qualitative methods) immoo muuxannoo, miira, fi hubannoo namootaa irratti xiyyeeffatu. Kartaba qulqullinaa aadaa fi seenaa bakka tokkoo calaqqisiisuuf barruyyaa addaa fayyadama. Barsaba (Ethnography) immoo hawaasa keessa jiraachuun, aadaa fi jireenya isaanii guyyaa guyyaa hordofuun odeeffannoo sassaabuu dha, kunis qorsaba (ethnology) wajjin wal-deggara. Tooftaan kun hariiroo namoonni naannoo isaanii wajjin qaban sirriitti hubachuuf gargaara, sababiin isaas lakkoofsi qofti miira namaa ibsuu hin danda'u. Jio-poeetiksii (Geopoetics) fi af-gaaffiin meeshaalee tooftaa kanaa ti, isaanis miira bakka (sense of place) ibsuuf yaalu. Af-gaaffiin immoo namoota naannoo sana jiraatan kallattiin haasofsiisuun, beekumsa isaanii fi ilaalcha isaan naannoo isaaniif qaban sassaabuuf gargaara.

Madda fi Seenaa (Origin and History)

Lafxiin seenaa dheeraa kan qabu yoo ta’u, sivilizeeshinii durii kan akka Baabilon, Gibxii, fi Chaayinaa keessatti jalqabame. Haa ta’u malee, Giriikota durii tu maqaa "Geography" jedhu kana moggaasuun akka saayinsii tokkootti qindeessan. Eratosthenes (276–194 BC) nama jalqabaa jecha kana fayyadame yoo ta’u, inni marsaa lafaa sirriitti safaruu danda’ee ture. Ptolemy, hayyuu Giriikii-Roomaa, kitaaba "Geographia" jedhu barreessuun, Xinbikka Lafaa (Geodesy) fi kartaba irratti beekumsa guddaa dhalootaaf dabarseera. Baroota sana keessa, Lafxiin baay’inaan bakka haaraa argachuu fi barruyyaa qopheessuu irratti xiyyeeffata ture.

Bara Giddu-galeessaa (Medieval Period) keessa, hayyoonni Musliimaa kan akka Al-Idrisi fi Ibn Battuta beekumsa Lafxii sadarkaa ol’aanaatti guddisaniiru. Isaanis imala bal’aa gochuun, aadaa fi teessuma lafaa biyyoota adda addaa galmeessaniiru. Bara Haroomsaa (Renaissance) fi Bara Argannoo keessa, imaltoonni Awurooppaa akka Columbus fi Magellan addunyaa naanna’uun, ilaalcha namoonni lafa irratti qaban bal’isaniiru. Yeroo kana kartaba (cartography) baay’ee guddate, kunis daldalaa fi koloneeffannaa babal’isuuf gargaareera. Lafxiin yeroo sanaa Lafxii Nafoo fi qabeenya uumamaa argachuu irratti xiyyeeffate ture.

Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessa, Lafxiin gara saayinsii akadeemikaa cimaatti jijjiirame. Alexander von Humboldt fi Carl Ritter, hayyoonni Jarmanii, Lafxii ammayyaa bu’uureessan. Isaanis hariiroo uumamaa fi namaa walitti qabanii qorachuun, Lafxiin saayinsii wal-qabsiisaa ta’uu isaa mirkaneessan. Yeroo dhiyoo as, teeknooloojiiwwan akka GIS fi suuraa saatalaayitii dhufuun, Lafxii gara Lafxii Teeknikaalaa fi saayinsii odeeffannoo iddootti ceesiseera. Har’a, Lafxiin rakkoolee wal-xaxaa akka jijjiirama qilleensaa fi Xiinafreetoo (Quaternary science) furuuf gahee guddaa taphata.

Dameewwan Wal-fakkii (Related Fields)

Xiindachee (Geology) fi Lafxiin dameewwan baay’ee walitti dhihoo jiraniidha. Xiindacheen seenaa uumama lafaa, dhagaa, fi adeemsa lafti itti uumamte (akka kirkira lafaa fi volkaanoo) gadi fageenyaan qorata. Lafxiin, keessattuu Xinunkalafaa (Geomorphology), beekumsa Xiindachee fayyadamuun boca lafaa ammaa fi jijjiirama isaa ibsa. Garaagarummaan isaanii, Xiindacheen keessa lafaa fi yeroo dheeraa irratti yoo xiyyeeffatu, Lafxiin immoo fuula lafaa fi hariiroo isaa wajjin qabu irratti xiyyeeffata.

Lafxiin fi Seenaan "ijaa fi gurra" beekumsaati jedhamu, seenaan "Yoom?" jedhee yoo gaafatu, Lafxiin immoo "Eessa?" jedhee gaafata. Lafxii Duriitii damee lamaan kana walitti fiduun, teessumni lafaa akkamitti taateewwan seenaa irratti dhiibbaa akka uume qorata. Fakkeenyaaf, waraanni, godaansi uummataa, fi guddinni sivilizeeshinii hundi haala teessuma lafaa fi qabeenya uumamaa irratti hundaa’u. Barruyyaa seenaa qorachuun, daangaan biyyootaa fi maqaan bakka akkamitti akka jijjiirame hubachuun ni danda'ama.

Saayinsiin Pilaaneetii Lafxii lafaa irraa beekumsa argate fayyadamuun, pilaaneetota biroo akka Maarsii fi Veenus qorata. Xinunkalafaa fi Akkuleensa lafa irratti barame, pilaaneetota biroo irratti hojiirra ooluun, haala qilleensaa fi teessuma isaanii hubachuuf gargaara. Teeknooloojiiwwan akka Miireessa Fagoo (Remote Sensing) kan Lafxii keessatti uumaman, qorannoo hawaa keessatti tajaajila guddaa kennu. Kunis Lafxiin daangaa lafaa darbee qorannoo marlaalee keessatti gahee qabaachuu isaa agarsiisa.


Lafxii jiree	Akkuleensa & Maallimsii	Lafxii sheeba	Tiliga Naannoo

Xinbikka lafaa (Geodesy)	Xinunkalafaa	Xiincabbii	xinbishaan & xinbishaan lafaa

Sirnannoo unkalafaa	xinmaaynaa	Xiinbiyyee]	Lafxii duriitii

Xiinafreetoo (Quaternary science)

Kanaslaali (See Also):

Xiindachee (Geology)
Akkuleensa & Maallimsii (Climate and Meteorology)
Xinunkalafaa (Geomorphology)
Barruyyaa (Map)
Qorlana (Demography)

Wabii

Pattison, W. D. (1964). The Four Traditions of Geography.

Tobler, W. R. (1970). A Computer Movie Simulating Urban Growth in the Detroit Region.

Humboldt, A. v. (1845). Kosmos.