A previously unknown haplotype of the plant pathogen 'Candidatus Liberibacter solanacearum' (Lso)... more A previously unknown haplotype of the plant pathogen 'Candidatus Liberibacter solanacearum' (Lso) was found in cultivated carrots and parsnips in eastern Finland. That same haplotype was found in western Finland, over 300 km away, in the family Polygonaceae, the species Fallopia convolvulus (wild buckwheat) and Persicaria lapathifolia (pale persicaria) growing as weeds within carrot and parsnip fields. The infected plants, both apiaceous and polygonaceous, showed symptoms of foliar discolouration. This is the first report of Lso bacteria in plants of the family Polygonaceae. The finding that the polygonaceous plants infected with a previously unknown haplotype of Lso were growing among the apiaceous plants infected with Lso haplotype C suggests that these two haplotypes might be transmitted by different vectors. Phylogenetic analyses showed that the new haplotype, called haplotype H, is distinct from the previously characterized haplotypes and appears to have diverged early from their common ancestor. Multilocus sequence analysis revealed four different sequence types (strains) within the haplotype H. These findings suggest that the haplotype H is likely to be endemic in northern Europe and that the genetic diversity within the Lso species is higher than previously assumed.
Kotimainen porkkana on kaikenikäisten suosikkivihannes. Se sopii sellaisenaan naposteltavaksi ja ... more Kotimainen porkkana on kaikenikäisten suosikkivihannes. Se sopii sellaisenaan naposteltavaksi ja ruoanlaittoon. Kuluttajille porkkanan laatu on ensisijaisesti makeutta ja mehukkuutta. Tärkeää on myös porkkanan napakka rakenne sekä ulkoinen kauppakunto. Näin todettiin MTT:n tutkimushankkeessa Vihannesten kuluttajalaadun parantaminen -esimerkkinä porkkana.
Terhi Suojala-Ahlfors, Kari Tiilikkala, Anne Nissinen, Riitta Kemppainen, Jukka Salonen, Asko Han... more Terhi Suojala-Ahlfors, Kari Tiilikkala, Anne Nissinen, Riitta Kemppainen, Jukka Salonen, Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, Anu Koivisto, Tiina Mattila ja Sari Iivonen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö; Tietotie, 31600 Jokioinen; Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, [email protected] MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, [email protected]
Viljelyn monipuolistamista pidetaan tarkeana niin tuottavuuden kuin ympariston nakokulmasta. Seka... more Viljelyn monipuolistamista pidetaan tarkeana niin tuottavuuden kuin ympariston nakokulmasta. Sekaviljely lisaa kasvilajimonimuotoisuutta peltolohkolla, ja silla voidaan tavoitella monia hyotyja.
Puutarhakasvien luomutuotanto nousuun ja kasvintuhoojat kuriin Puutarhakasvien luomuviljely on Su... more Puutarhakasvien luomutuotanto nousuun ja kasvintuhoojat kuriin Puutarhakasvien luomuviljely on Suomessa vähentynyt samaan aikaan, kun peltoviljelyssä luomuala kasvaa jatkuvasti. Luomukasvisten kysyntä on kuitenkin kasvussa. Syitä luomupuutarhatuotannon vähäisyyteen ovat viljelytekniikkaan, kannattavuuteen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyvät ongelmat. Vuonna 2013 alkaneessa MMM:n, MTT:n, HY:n ja yritysten rahoittamassa hankkeessa ”Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto” pyritään ratkaisemaan erityisesti vihannesten ja mansikan viljelytekniikkaan ja kannattavuuteen liittyviä pulmia. Viljelytekniikan kehittämisessä pääkohteina ovat kasvinsuojelu sekä viherlannoitus- ja kerääjäkasvien tehokas käyttö. Tutkimuksessa kehitetään biohajoavia, paperipohjaisia katteita mustan muovin korvaajiksi. Tulokset ovat lupaavia erityisesti yksivuotisten vihannesten tuotannossa. Paperikatteet voi levittää koneellisesti, mutta laitteen on oltava sovelias biohajoavan katteen levitykseen. Yksivuotisilla kasveilla paperit torjuvat rikkakasvit tehokkaasti ja ovat muokattavissa maahan viljelyn päätteeksi. Paperikatteiden toimivuutta monivuotisten kasvien viljelyssä selvitetään myös, mutta tulokset eivät ole toistaiseksi yhtä lupaavia kuin yhden kasvukauden käytössä. Ensimmäisenä koevuonna on selvitetty luomusipulin tuotantoa uhkaavan Fusarium-taudin esiintymistä sipulin lisäysmateriaalissa, sadossa ja viherlannoituskasvustoissa. Ensi kertaa on määritetty, mitä Fusarium-lajeja sipuleissa tavataan. Sipulin istukkaat ovat merkittävä tautisaastunnan lähde. Myös silmävaraisesti terveen näköiset istukkaat voivat sisältää runsaasti Fusarium-tautia. Parhaillaan selvitetään viherlannoituskasvien juuristossa esiintyvien sienten merkitystä sipulin tautiongelmiin. Jatkossa pyritään löytämään keinoja vähentää taudin aiheuttamia tappioita. Mansikan omaa puolustusta tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään aktivoimaan lisäämällä biohiiltä kasvualustaan. Tutkimus on aloitettu astiakokeilla, jotka toteutettiin kasvihuoneoloissa. Kasvualustaan lisätty biohiili hidasti hieman harmaahomeen kasvua mansikan lehdillä. Molekyylibiologisin menetelmin on selvitetty kasvin puolustusgeenien aktivoitumista. Tutkimuksen ravinnehuolto-osassa tutkitaan erilaisten viherlannoituskasvien menestymistä, biomassan tuottoa, ravinteiden ottoa sekä typen siirtymistä viljelykasveille. Lisäksi selvitetään kerääjäkasvien tehokkuutta typen talteenotossa. Hankkeen kannattavuustyöpaketissa arvioidaan erilaisten kasvinsuojelun ja ravinnehuollon toimintatapojen vaikutusta tuotannon kannattavuuteen. Tätä varten laaditaan mallilaskelmia vihannesten ja mansikan tuotantoon. Laskelmat tulevat osaksi Kannattavuuslaskelmakirjastoa, joka on jatkossa saatavissa MTT:n Taloustohtori-palvelussa
Carrot psyllid, Trioza apicalis, is a serious pest of carrot in Northern Europe, as it can signif... more Carrot psyllid, Trioza apicalis, is a serious pest of carrot in Northern Europe, as it can significantly damage young carrot seedlings in a period as short as 3 days. This study was conducted to investigate effects of carrot psyllid feeding at different plant growth stages on carrot yield and to assess changes in content of sugars, phenolics and related compounds in carrot roots resulting from the psyllid feeding. In addition, reflectance of carrot leaves was measured to assess the intensity of discolouration in damaged leaves. Results showed that carrot yield was significantly reduced by a 3‐day carrot psyllid feeding period when the seedlings were exposed to psyllids at 1‐ or 2‐leaf stage. However, at 4‐leaf stage feeding by one carrot psyllid did not reduce yield. Sucrose concentration in the damaged roots was significantly decreased, whereas concentrations of some phenolic compounds were significantly increased. The reflectance of leaves of damaged carrots differed significantly...
Carrot cultivation in Europe is suffering from infections with "Candidatus Liberibacter solanacea... more Carrot cultivation in Europe is suffering from infections with "Candidatus Liberibacter solanacearum" (CLso), a psyllid-transmitted bacterial pathogen. In this study, field experiments were carried out in Finland to separately measure the effects of psyllid feeding damage and CLso infection on the carrot root growth and to reveal the dynamics of the spreading of CLso within the field. Most of the experiments were carried out during the summers 2016 and 2017, and a follow-up sampling was performed in 2018. Carrot psyllid (Trioza apicalis) flight activity was monitored and carrots were sampled at 25 points within the field. Early in the season a clear spatial correlation was found between the sampling sites showing the psyllid feeding damage, that is, leaf-curling, up to the range of 40-60 m, indicating aggregation behaviour of the psyllids. No CLso infections were detected in the first sampling, which was performed before the psyllid flight peak in both years. Later, a positive correlation between the psyllid feeding damage and the CLso titre was observed. An increase in the CLso titre occurred approximately a month after the psyllid flight peak, and this increase correlated with the accumulating effective temperature sum. In 2016, both the psyllid feeding damage and CLso infection had a significant effect on the carrot root weight. The effect of CLso titre on root weight was nonlinear, that is, it intensified rapidly at the highest bacterial titres. During the colder summer of 2017 the CLso titres did not reach high enough levels in the plants to cause substantial visible symptoms and root growth reduction. Thus, it seems that in the Nordic conditions the effect of CLso infection on carrot yield is strongly dependent on the weather conditions during the growing season.
Avomaan kasvin-ja puutarhatuotannossa astui vuoden 2014 alusta voimaan EU:n puitedirektiivi (2009... more Avomaan kasvin-ja puutarhatuotannossa astui vuoden 2014 alusta voimaan EU:n puitedirektiivi (2009/128) kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja toimenpiteistä, joilla siihen pyritään. Vihanneskasvien kasvinsuojelussa se tarkoittaa kansallisen NAP-ohjelman (National action plan) toteuttamista, joka ohjaa koko tuotanto-ja kauppaketjua. Jokaisen viljelijän ja kaupan portaan jäsenen on kouluttauduttava tähän direktiivin velvoitteeseen. Direktiivi antaa suuntaviivat noudatettaville viljelykäytännöille kaikissa jäsenmaissa. Se edustaa uutta eurooppalaista ns. "pehmeää lainsäädäntöä", joka sallii myös kansallisten ominaispiirteiden huomioimisen. Tämän julkaisun viljelyohjeet sisältävät ohjeita perunan, herneen ja tärkeimpien avomaan vihanneskasvien IPM-tuotantoa varten. Ohjeistot sisältävät viljelytekniikkaan, lannoitukseen, lajikevalintaan, ja viljelykäytäntöihin liittyviä suosituksia, mutta keskiössä on kasvinsuojelu. Ohjeistojen tekemistä edelsi laaja koulutus-ja kehittämishanke ("Varjellen Viljelty"), joka toteutettiin Satakunnassa yhteistyössä elintarviketeollisuuden ja viljelijöiden sekä sidosryhmien kanssa. Viljelytekniikka kehittyy jatkuvasti. Kasvinsuojelukäytännöissä on tapahtunut runsaasti muutoksia kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuessa ja vaihtoehtoisten menetelmien tullessa korvaaviksi ja niiden rinnalle. Kasvinsuojeluaineiden kohdalla ohjeet on varustettu linkein, jotka aukeavat Tukesin kasvinsuojeluainerekisterin sivuille. Niiden avulla kannattaa tarkistaa, että valmisteita koskevat tiedot ovat ajan tasalla. Ohjeita on laadittu kahdeksalle eri kasville, ja jatkossa lista tulee täydentymään samalla, kun ohjeita päivitetään.
A previously unknown haplotype of the plant pathogen 'Candidatus Liberibacter solanacearum' (Lso)... more A previously unknown haplotype of the plant pathogen 'Candidatus Liberibacter solanacearum' (Lso) was found in cultivated carrots and parsnips in eastern Finland. That same haplotype was found in western Finland, over 300 km away, in the family Polygonaceae, the species Fallopia convolvulus (wild buckwheat) and Persicaria lapathifolia (pale persicaria) growing as weeds within carrot and parsnip fields. The infected plants, both apiaceous and polygonaceous, showed symptoms of foliar discolouration. This is the first report of Lso bacteria in plants of the family Polygonaceae. The finding that the polygonaceous plants infected with a previously unknown haplotype of Lso were growing among the apiaceous plants infected with Lso haplotype C suggests that these two haplotypes might be transmitted by different vectors. Phylogenetic analyses showed that the new haplotype, called haplotype H, is distinct from the previously characterized haplotypes and appears to have diverged early from their common ancestor. Multilocus sequence analysis revealed four different sequence types (strains) within the haplotype H. These findings suggest that the haplotype H is likely to be endemic in northern Europe and that the genetic diversity within the Lso species is higher than previously assumed.
Kotimainen porkkana on kaikenikäisten suosikkivihannes. Se sopii sellaisenaan naposteltavaksi ja ... more Kotimainen porkkana on kaikenikäisten suosikkivihannes. Se sopii sellaisenaan naposteltavaksi ja ruoanlaittoon. Kuluttajille porkkanan laatu on ensisijaisesti makeutta ja mehukkuutta. Tärkeää on myös porkkanan napakka rakenne sekä ulkoinen kauppakunto. Näin todettiin MTT:n tutkimushankkeessa Vihannesten kuluttajalaadun parantaminen -esimerkkinä porkkana.
Terhi Suojala-Ahlfors, Kari Tiilikkala, Anne Nissinen, Riitta Kemppainen, Jukka Salonen, Asko Han... more Terhi Suojala-Ahlfors, Kari Tiilikkala, Anne Nissinen, Riitta Kemppainen, Jukka Salonen, Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, Anu Koivisto, Tiina Mattila ja Sari Iivonen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö; Tietotie, 31600 Jokioinen; Lönnrotinkatu 3, 50100 Mikkeli, [email protected] MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, [email protected]
Viljelyn monipuolistamista pidetaan tarkeana niin tuottavuuden kuin ympariston nakokulmasta. Seka... more Viljelyn monipuolistamista pidetaan tarkeana niin tuottavuuden kuin ympariston nakokulmasta. Sekaviljely lisaa kasvilajimonimuotoisuutta peltolohkolla, ja silla voidaan tavoitella monia hyotyja.
Puutarhakasvien luomutuotanto nousuun ja kasvintuhoojat kuriin Puutarhakasvien luomuviljely on Su... more Puutarhakasvien luomutuotanto nousuun ja kasvintuhoojat kuriin Puutarhakasvien luomuviljely on Suomessa vähentynyt samaan aikaan, kun peltoviljelyssä luomuala kasvaa jatkuvasti. Luomukasvisten kysyntä on kuitenkin kasvussa. Syitä luomupuutarhatuotannon vähäisyyteen ovat viljelytekniikkaan, kannattavuuteen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyvät ongelmat. Vuonna 2013 alkaneessa MMM:n, MTT:n, HY:n ja yritysten rahoittamassa hankkeessa ”Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto” pyritään ratkaisemaan erityisesti vihannesten ja mansikan viljelytekniikkaan ja kannattavuuteen liittyviä pulmia. Viljelytekniikan kehittämisessä pääkohteina ovat kasvinsuojelu sekä viherlannoitus- ja kerääjäkasvien tehokas käyttö. Tutkimuksessa kehitetään biohajoavia, paperipohjaisia katteita mustan muovin korvaajiksi. Tulokset ovat lupaavia erityisesti yksivuotisten vihannesten tuotannossa. Paperikatteet voi levittää koneellisesti, mutta laitteen on oltava sovelias biohajoavan katteen levitykseen. Yksivuotisilla kasveilla paperit torjuvat rikkakasvit tehokkaasti ja ovat muokattavissa maahan viljelyn päätteeksi. Paperikatteiden toimivuutta monivuotisten kasvien viljelyssä selvitetään myös, mutta tulokset eivät ole toistaiseksi yhtä lupaavia kuin yhden kasvukauden käytössä. Ensimmäisenä koevuonna on selvitetty luomusipulin tuotantoa uhkaavan Fusarium-taudin esiintymistä sipulin lisäysmateriaalissa, sadossa ja viherlannoituskasvustoissa. Ensi kertaa on määritetty, mitä Fusarium-lajeja sipuleissa tavataan. Sipulin istukkaat ovat merkittävä tautisaastunnan lähde. Myös silmävaraisesti terveen näköiset istukkaat voivat sisältää runsaasti Fusarium-tautia. Parhaillaan selvitetään viherlannoituskasvien juuristossa esiintyvien sienten merkitystä sipulin tautiongelmiin. Jatkossa pyritään löytämään keinoja vähentää taudin aiheuttamia tappioita. Mansikan omaa puolustusta tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään aktivoimaan lisäämällä biohiiltä kasvualustaan. Tutkimus on aloitettu astiakokeilla, jotka toteutettiin kasvihuoneoloissa. Kasvualustaan lisätty biohiili hidasti hieman harmaahomeen kasvua mansikan lehdillä. Molekyylibiologisin menetelmin on selvitetty kasvin puolustusgeenien aktivoitumista. Tutkimuksen ravinnehuolto-osassa tutkitaan erilaisten viherlannoituskasvien menestymistä, biomassan tuottoa, ravinteiden ottoa sekä typen siirtymistä viljelykasveille. Lisäksi selvitetään kerääjäkasvien tehokkuutta typen talteenotossa. Hankkeen kannattavuustyöpaketissa arvioidaan erilaisten kasvinsuojelun ja ravinnehuollon toimintatapojen vaikutusta tuotannon kannattavuuteen. Tätä varten laaditaan mallilaskelmia vihannesten ja mansikan tuotantoon. Laskelmat tulevat osaksi Kannattavuuslaskelmakirjastoa, joka on jatkossa saatavissa MTT:n Taloustohtori-palvelussa
Carrot psyllid, Trioza apicalis, is a serious pest of carrot in Northern Europe, as it can signif... more Carrot psyllid, Trioza apicalis, is a serious pest of carrot in Northern Europe, as it can significantly damage young carrot seedlings in a period as short as 3 days. This study was conducted to investigate effects of carrot psyllid feeding at different plant growth stages on carrot yield and to assess changes in content of sugars, phenolics and related compounds in carrot roots resulting from the psyllid feeding. In addition, reflectance of carrot leaves was measured to assess the intensity of discolouration in damaged leaves. Results showed that carrot yield was significantly reduced by a 3‐day carrot psyllid feeding period when the seedlings were exposed to psyllids at 1‐ or 2‐leaf stage. However, at 4‐leaf stage feeding by one carrot psyllid did not reduce yield. Sucrose concentration in the damaged roots was significantly decreased, whereas concentrations of some phenolic compounds were significantly increased. The reflectance of leaves of damaged carrots differed significantly...
Carrot cultivation in Europe is suffering from infections with "Candidatus Liberibacter solanacea... more Carrot cultivation in Europe is suffering from infections with "Candidatus Liberibacter solanacearum" (CLso), a psyllid-transmitted bacterial pathogen. In this study, field experiments were carried out in Finland to separately measure the effects of psyllid feeding damage and CLso infection on the carrot root growth and to reveal the dynamics of the spreading of CLso within the field. Most of the experiments were carried out during the summers 2016 and 2017, and a follow-up sampling was performed in 2018. Carrot psyllid (Trioza apicalis) flight activity was monitored and carrots were sampled at 25 points within the field. Early in the season a clear spatial correlation was found between the sampling sites showing the psyllid feeding damage, that is, leaf-curling, up to the range of 40-60 m, indicating aggregation behaviour of the psyllids. No CLso infections were detected in the first sampling, which was performed before the psyllid flight peak in both years. Later, a positive correlation between the psyllid feeding damage and the CLso titre was observed. An increase in the CLso titre occurred approximately a month after the psyllid flight peak, and this increase correlated with the accumulating effective temperature sum. In 2016, both the psyllid feeding damage and CLso infection had a significant effect on the carrot root weight. The effect of CLso titre on root weight was nonlinear, that is, it intensified rapidly at the highest bacterial titres. During the colder summer of 2017 the CLso titres did not reach high enough levels in the plants to cause substantial visible symptoms and root growth reduction. Thus, it seems that in the Nordic conditions the effect of CLso infection on carrot yield is strongly dependent on the weather conditions during the growing season.
Avomaan kasvin-ja puutarhatuotannossa astui vuoden 2014 alusta voimaan EU:n puitedirektiivi (2009... more Avomaan kasvin-ja puutarhatuotannossa astui vuoden 2014 alusta voimaan EU:n puitedirektiivi (2009/128) kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja toimenpiteistä, joilla siihen pyritään. Vihanneskasvien kasvinsuojelussa se tarkoittaa kansallisen NAP-ohjelman (National action plan) toteuttamista, joka ohjaa koko tuotanto-ja kauppaketjua. Jokaisen viljelijän ja kaupan portaan jäsenen on kouluttauduttava tähän direktiivin velvoitteeseen. Direktiivi antaa suuntaviivat noudatettaville viljelykäytännöille kaikissa jäsenmaissa. Se edustaa uutta eurooppalaista ns. "pehmeää lainsäädäntöä", joka sallii myös kansallisten ominaispiirteiden huomioimisen. Tämän julkaisun viljelyohjeet sisältävät ohjeita perunan, herneen ja tärkeimpien avomaan vihanneskasvien IPM-tuotantoa varten. Ohjeistot sisältävät viljelytekniikkaan, lannoitukseen, lajikevalintaan, ja viljelykäytäntöihin liittyviä suosituksia, mutta keskiössä on kasvinsuojelu. Ohjeistojen tekemistä edelsi laaja koulutus-ja kehittämishanke ("Varjellen Viljelty"), joka toteutettiin Satakunnassa yhteistyössä elintarviketeollisuuden ja viljelijöiden sekä sidosryhmien kanssa. Viljelytekniikka kehittyy jatkuvasti. Kasvinsuojelukäytännöissä on tapahtunut runsaasti muutoksia kasvinsuojeluainevalikoiman kaventuessa ja vaihtoehtoisten menetelmien tullessa korvaaviksi ja niiden rinnalle. Kasvinsuojeluaineiden kohdalla ohjeet on varustettu linkein, jotka aukeavat Tukesin kasvinsuojeluainerekisterin sivuille. Niiden avulla kannattaa tarkistaa, että valmisteita koskevat tiedot ovat ajan tasalla. Ohjeita on laadittu kahdeksalle eri kasville, ja jatkossa lista tulee täydentymään samalla, kun ohjeita päivitetään.
Uploads
Papers by Anne Nissinen