Papers by Teija Rautiainen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2021
Älykäs ja Kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista Kasvua (MikroX) -hankkeessa on otettu käyttöön Mi... more Älykäs ja Kansainvälinen Etelä-Savo – Mikroista Kasvua (MikroX) -hankkeessa on otettu käyttöön MicroEntre-toimintamalli, joka on kehitetty mikroyrittäjien kasvun edellytysten tukemiseen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa. MicroEntre-verkostossa toiminta perustuu alueellisille ryhmille, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Sen lisäksi koko valtakunnallinen verkosto kokoontuu tasaisin väliajoin jakamaan uutta tietoa ja hyviä käytäntöjä. Verkosto tukee sekä yrityskehittäjiä että mikroyrityksiä kasvun ja viennin edellytysten luomisessa kokeiluhengessä. Tässä MikroX-hankkeen loppujulkaisussa esitellään toimintamallin käyttöönottoa, soveltamista ja toimintaa Etelä-Savossa. Artikkeleissa avataan toiminnan lisäksi myös eteläsavolaisten mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kehittämistarpeita, joita on selvitetty sekä kyselyjen että haastattelujen avulla. Lisäksi Kymenlaakson HIOMO-hankkeessa mikroyrittäjyyttä kehittävä Mia Pakarinen on kirjoittanut julkaisuun artikkelin vierailevana kirjoittajana. Etelä-Savossa MicroEntre-toimintamallia on sovellettu maakunnan älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) mukaisilla aloilla, joiden osalta mikroyrittäjien kasvun ja liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kokemuksia pohditaan alakohtaisissa artikkeleissa
Sankt-Peterburgski gosudarstvennyi universitet servisa i ekonomiki, 2012
vo
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2021
Suomalainen sosiaalinen innovaatio, kouluruokailu, on iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Onhan mak... more Suomalainen sosiaalinen innovaatio, kouluruokailu, on iso osa suomalaista yhteiskuntaa. Onhan maksutonta kouluruokaa tarjottu jo yli 70 vuotta. Enää oppilaiden ei kuitenkaan tarvitse osallistua ruokatarvikkeiden kasvattamiseen tai keräämiseen kuten kouluruokailun alkutaipaleella 1940-luvulla. Oikeus maksuttomaan kouluateriaan on esi- ja peruskoululaisilla sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelijoilla eli noin 840 000 lapsella ja nuorella. Kouluruokailulla on terveydellisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Se on myös keino tukea oppilaiden jaksamista, terveyttä ja oppimista, vahvistaa ruokaosaamista sekä siirtää ruokakulttuuria. Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus ohjaa kouluruokailun järjestämistä. Kouluruokailu myös tukee opetussuunnitelman mukaisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita. Ruokapalvelujen rooli lasten ja nuorten hyvän syömisen edistäjänä on merkittävä. Suomessa vuosittain valmistettavista noin 750 miljoonasta ateriasta 47 prosenttia tarjotaan julkisella sektorilla. Peruskoulujen ja lukioiden oppilaille valmistetaan vuoden mittaan reilut 124 miljoonaa ateriaa. Kouluruokailua kehitetään aktiivisesti, jotta se täyttäisi sille asetetut tehtävät. Koulupäivän aikaiset välipalat ovat keino täydentää koululounasta ja parantaa oppilaiden jaksamista iltapäivän oppitunneilla. Välipalojen historia ulottuu vain pari vuosikymmentä taaksepäin, ja niiden järjestämisen tavoista on vain vähän tietoa. Tämä julkaisu kuvaa välipalan tarjoamisen käytäntöjä ja kokoaa yhteen tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Julkaisu on osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta. Hanke toteutti valtakunnallisen tutkimuksen kouluaikaisen ruokailun nykytilanteesta ja välipalakäytäntöjen toteutustavoista ja kartoitti EU:n komission rahoittaman koulujakelujärjestelmän (kouluhedelmätuen) käyttöä ja käytön esteitä. Osana tutkimusta mallinnettiin kouluruokailun kustannusvaikutuksia kuntatalouteen tilanteessa, jossa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö ja välipalojen säännöllinen tarjoaminen olisi kouluissa nykyistä laajempaa. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisen koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruoan kehittämisohjelman valmistelun tukena. Hankkeen toteuttajia olivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat ry ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Välkyt välipalat yhdessä: Peruskoulussa tarjottavien välipalojen nykytila ja kehittämisen tarpeet -julkaisu on Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen osajulkaisu, joka kokoaa yhteen koulujen välipalan tarjoamisen nykyisiä käytäntöjä ja tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Vaikka koulupäivän aikaiset välipalat ovat keino täydentää koululounasta ja parantaa oppilaiden jaksamista iltapäivän oppitunneilla, on välipalatarjonnasta vain vähän koottua tietoa. Julkaisu on suunnattu kouluruokailussa toimiville ruokapalvelualan ammattilaisille ja se sopii myös koulujen opetushenkilöstölle sekä koulutusta kehittäville virkamiehille kehittämisen työkaluksi. Julkaisun alussa kuvataan välipalatarjonnan nykytilaa ja nostetaan esiin oppilaiden toiveita tulevaisuuden välipalojen suhteen. Sen jälkeen käydään läpi välipalakäytäntöjen tunnistettujakehittämistarpeita. Julkaisun tulokset perustuvat asiantuntijahaastatteluihin, työpajoihin, oppilastehtäviin ja kirjallisuuteen. Ruokapalvelujen edustajat, koulujen opetushenkilökunta ja iltapäivätoiminnan ohjaajat olivat aktiivisesti mukana työpajoissa ja oppilastehtävän toteutuksessa. Keskeisiksi kehittämisteemoiksi nousivat asiakaskeskeinen suunnittelu, oppilaiden osallisuus ja kouluyhteisön yhteistyö ruokakasvatuksessa. Ruokapalvelujen vahva ammattiosaaminen luo kehittämiselle hyvän pohjan. Kehittämishalun rinnalla työpajoissa välittyi tarve saada lisätietoa siitä, miten muualla toimitaan ja mitä hyviä keinoja on löydetty. Toivon, että julkaisu käytännön esimerkkeineen antaa uusia eväitä koulun välipalojen kehittämiseen ja yhdessä tekemiseen. Mukavia lukuhetkiä julkaisun parissa
Valtioneuvoston kanslia, May 7, 2021
Raportti kuvaa peruskoulussa syötävien ja tarjottavien välipalojen nykyisiä käytäntöjä, välipalan... more Raportti kuvaa peruskoulussa syötävien ja tarjottavien välipalojen nykyisiä käytäntöjä, välipalan tarjoamisen hyviä toimintamalleja, EU:n koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä sekä covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen kouluruokailua. Selvitystyö tuotti kattavan kuvauksen kouluruokailun nykytilasta. Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan. Koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Silloin tyypillisin tarjottu välipala sisältää juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut välipalat ovat todennäköisemmin täysipainoisia. Muut maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä ovat peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kehittäminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen. Selvityksen pohjalta laadittiin 11 toimenpide-ehdotusta, jotka ovat jaettu laajuutensa mukaisesti valtakunnan ja kunnan tasoille. Suurimmat uudistukset koskevat lainsäädäntöä ja resursseja. Suomen harrastamisen mallissa tulee huomioida täysipainoisten välipalojen tarjoaminen. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys-ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Venäläiset pitävät suomalaista ruokaa erittäin laadukkaana. Ruualla on suuri merkitys osana loman... more Venäläiset pitävät suomalaista ruokaa erittäin laadukkaana. Ruualla on suuri merkitys osana lomanviettoa, ja elintarvikkeita ostetaan myös kotiin viemisiksi. Toisaalta suomalainen keittiö tunnetaan huonosti eivätkä paikalliset elintarvikkeet erotu muista. Valtaosa matkailijoista ei tiedä, että suomalaisissa kaupoissa on tarjolla sertifioituja luomuelintarvikkeita.vo
Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism
Tourism Management, 2015
Russians currently form the largest foreign tourist group visiting Finland. Market studies show t... more Russians currently form the largest foreign tourist group visiting Finland. Market studies show that most of the money spent by Russian tourists during their visits is allocated towards food. However, their perceptions of food and food-related preferences during their visits have not been studied in detail. This study focuses on understanding the perceptions, experiences and awareness of Russian tourists concerning local food in the South Savo region. It applies both qualitative and quantitative methods to reach a more in-depth understanding of Russian tourists' relations to local food. The results show that Russian tourists especially value the freshness and healthiness associated with local food. Nevertheless, the motivators to use local food products appear to be different when it comes to food products in Finland or in Russia. In addition, local food products are poorly recognised, and tourists are not familiar with local South Savo food. Consequently, the study reveals potential factors that could increase the Russian tourists' usage of local food products or food services while visiting the region and potentially other tourist destinations.
Uploads
Papers by Teija Rautiainen