Taidemaailma on murroksessa. Rahaa saadakseen taidejulkaisujen, näyttelynjärjestäjien ja taidelai... more Taidemaailma on murroksessa. Rahaa saadakseen taidejulkaisujen, näyttelynjärjestäjien ja taidelaitosten pitää löytää uutta yleisöä, etsiä yhteistyökumppaneita perinteisten kanavien ulkopuolelta, näkyä julkisuudessa ja huolehtia korkeasta laadusta kutistuvilla resursseilla. Vetoapua markkinoille haetaan kansainvälisesti korkealaatuisesta suomalaisesta taiteesta. Kaupallistetaanko taide myyntituotteeksi? Onko taiteessa vikaa, jos yleisö ei ymmärrä sitä? Kuka päättää, mitä taidetta me haluamme?
Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) has been known as the philosopher of painting. His interest in ... more Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) has been known as the philosopher of painting. His interest in the theory of perception intertwined with the questions concerning the artist s perception, the experience of an artwork and the possible interpretations of the artwork. For him, aesthetics was not a sub-field of philosophy, and art was not simply a subject matter for the aesthetic experience, but a form of thinking.
This study proposes an opening for a dialogue between Merleau-Pontian phenomenology and contemporary art. The thesis examines his phenomenology through certain works of contemporary art and presents readings of these artworks through his phenomenology. The thesis both shows the potentiality of a method, but also engages in the critical task of finding the possible limitations of his approach.
The first part lays out the methodological and conceptual points of departure of Merleau-Ponty s phenomenological approach to perception as well as the features that determined his discussion on encountering art. Merleau-Ponty referred to the experience of perceiving art using the notion of seeing with (voir selon). He stressed a correlative reciprocity described in Eye and Mind (1961) as the switching of the roles of the visible and the painter.
The choice of artworks is motivated by certain restrictions in the phenomenological readings of visual arts. The examined works include paintings by Tiina Mielonen, a photographic work by Christian Mayer, a film by Douglas Gordon and Philippe Parreno, and an installation by Monika Sosnowska. These works resonate with, and challenge, his phenomenological approach.
The chapters with case studies take up different themes that are central to Merleau-Ponty s phenomenology: space, movement, time, and touch. All of the themes are interlinked with the examined artworks. There are also topics that reappear in the thesis, such as the notion of écart and the question of encountering the other.
As Merleau-Ponty argued, the sphere of art has a particular capability to address our being in the world. The thesis presents an interpretation that emphasises the notion of écart, which refers to an experience of divergence or dispossession. The sudden dissociation, surprise or rupture that is needed in order for a meeting between the spectator and the artwork, or between two persons, to be possible. Further, the thesis suggests that through artworks it is possible to take into consideration the écart, the divergence, that defines our subjectivity.Ranskalainen Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) tunnetaan maalauksen filosofina. Hänen fenomenologiansa kytkeytyy tiivisti taiteen ajatteluun: kiinnostus havaintoon yhdistyy kysymyksiin taiteilijan havainnosta, teoksen kokemisesta ja tulkitsemisesta. Merleau-Pontylle estetiikka ja taide eivät ole alisteisia filosofialle vaan ajattelun muotoja.
***
Tutkimukseni ehdottaa vuoropuhelua Merleau-Pontyn filosofian ja nykytaiteen välille. Lähestymistapani on kahtalainen: yhtäältä tutkin Merleau-Pontyn fenomenologiaa nykytaiteen teosten kautta ja toisaalta esitän tulkintoja näistä teoksista Merleau-Pontyn filosofian valossa. Tutkimukseni sekä osoittaa valitsemani metodin mahdollisuuksia että samalla tuo esiin sen rajoituksia.
Väitöskirjan alussa esittelen Merleau-Pontyn metodologista ja käsitteellistä taustaa. Tutkin havaintoon ja teoksen kohtaamiseen liittyviä käsityksiä. Väitän, että Merleau-Pontyn ymmärrykselle taiteen kohtaamisesta on merkityksellistä teosten kanssa katsominen (voir selon) sekä vastavuoroisuuden kokemus, jossa katsoja asettuu teokselle alttiiksi. Tätä kokemusta hän kuvasi erityisesti esseessään Silmä ja mieli (1961).
Tutkimuksen loppuosassa keskityn taideteosten tulkintoihin. Olen valinnut teokset osin Merleau-Pontyn fenomenologian mahdollisia rajoituksia ajatellen. Väitöskirjassani rinnastan Merleau-Pontyn ajattelun hyvin erilaisten teosten kanssa. Valitut nykytaiteen teokset sekä heijastavat hänen filosofialleen keskeisiä kysymyksiä että haastavat sitä. Tutkin työssäni Tiina Mielosen maalauksia, Christian Mayerin kuvasarjaa, Douglas Gordonin ja Philippe Parrenon elokuvaa sekä Monika Sosnowskan installaatiota.
Jokaisessa teostulkinnassani nostan esiin yhden fenomenologian keskeisen teeman: syvyyden, liikkeen, ajan ja kosketuksen. Näiden lisäksi toistuu kysymys kohtaamisesta. Tärkeä käsite työn kannalta on ranskan sana écart, poikkeama tai ero. Écart yhdistyy yhtäältä teoksen kohtaamiseen: jo teoksen kanssa katsomista määrittää ero arkiasennoitumiseen. Toisaalta käsite määrittää myös omaa maailmassaolemistamme. Poikkeama, särö, on läsnä niin toisen ihmisen kohtaamisessa kuin kokemuksessa itsestämme. Väitöskirjassani esitän erilaisia tapoja lähestyä tätä perustavanlaatuista kokemusta taiteen kautta.
In my article, I will present as a case study the collection exhibition shown at the Museum of Co... more In my article, I will present as a case study the collection exhibition shown at the Museum of Contemporary Art Kiasma in 2016.[1] The starting point for the exhibition was the metaphor of touch. As a concept, touch is ambivalent: it is more intimate than sight, which has been the traditional metaphor for knowledge in Western thinking. Yet touching is also about grasping or understanding, as in it we are taking hold of something. Our curatorial team, Eija Aarnio, Arja Miller, and myself, was interested in touch early on, because with it the distance to the observed is lost: when touching something we, too, are being touched. To be clear, we did not want to create an exhibition where spectators are actually able to touch. Instead, we were looking at the collections of the museum and searching for artworks that would “touch” us—works that were able get under our skin. While forming the conceptual core of the exhibition, our curatorial team recognized a tension in the way in which “tou...
”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa ker... more ”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa kertoo omalla tavallaan filosofian opettamisen paradoksista. Miten opettaa jotain, jota ei voi opettaa? Tämä julkaisu kokoaa yhteen muutamia Jussin ystävien ja oppilaiden kirjoituksia. Teksteistä löytää monia eläviä jälkiä Jussin työstä, mahdottoman opettamisesta, ja myös tämän alati aloittelevan opetuksen alullepanemista erilaisista oppimisen prosesseista.
Väitöskirja-arvio teoksesta Riikka Niemelä, Performatiiviset jäljet. Teos ja tallenne esityslähtö... more Väitöskirja-arvio teoksesta Riikka Niemelä, Performatiiviset jäljet. Teos ja tallenne esityslähtöisessä mediataiteessa (Turun yliopiston julkaisuja, 2019), 265 s.
How does the artist's body become a medium and a carrier? How does an author explore his or her r... more How does the artist's body become a medium and a carrier? How does an author explore his or her relationship to the world by submitting to it? In this article, I examine the practice of five young printmakers: Roma Auskalnyte, Inka Bell, Inma Herrera, Emma Peura and Suvi Sysi. They were all born in the 1980s and 1990s and studied at the Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki. The works they make take various forms: sculptural installations, performances, videos and reliefs. Yet all share a strong connection with the tradition of printmaking. In this article I investigate the ways in which the relationship to the human body is reflected in their artworks. From this viewpoint I trace a relationship to the world, where the artist is exposed to different materialities and open to the surrounding world. The artworks discussed bring forth themes of perception, memories and different materialities, as well as questions of language and technology. What unites the artworks is their ability to reach towards the other, be it a matter of thinking in other ways, looking at history from another angle and thinking about our way of being in another way.
Maurice Merleau-Ponty (1908–1961) has been known as the philosopher of painting whose thinking de... more Maurice Merleau-Ponty (1908–1961) has been known as the philosopher of painting whose thinking developed through visual arts. His interest in the theory of perception intertwined with the questions concerning the artist’s perception, the experience of an artwork and the possible interpretations of the artwork. For him, aesthetics was not a sub-field of philosophy, and art was not simply a subject matter for the aesthetic experience (of beauty), but a form of thinking. This study proposes an opening for a dialogue between MerleauPontian phenomenology and contemporary art. The thesis has a twofold approach: on the one hand, it examines his phenomenology through certain works of contemporary art, and on the other hand, it presents readings of these artworks through Merleau-Pontian phenomenology. My work is a demonstration of a Merleau-Pontian approach to artworks; the goal is both to show the potentiality of a method, but also to engage in the critical task of finding the possible limi...
Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been asso... more Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been associated with avant garde art, yet nowadays it has become central strategy in the arts, often favored by politicians and other funders. As a result, participatory art finds itself in a strategy becomes unreflected. Phenomenology, and especially Maurice…
Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been asso... more Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been associated with avant garde art, yet nowadays it has become central strategy in the arts, often favored by politicians and other funders. As a result, participatory art finds itself in a strategy becomes unreflected. Phenomenology, and especially Maurice…
Taidemaailma on murroksessa. Rahaa saadakseen taidejulkaisujen, näyttelynjärjestäjien ja taidelai... more Taidemaailma on murroksessa. Rahaa saadakseen taidejulkaisujen, näyttelynjärjestäjien ja taidelaitosten pitää löytää uutta yleisöä, etsiä yhteistyökumppaneita perinteisten kanavien ulkopuolelta, näkyä julkisuudessa ja huolehtia korkeasta laadusta kutistuvilla resursseilla. Vetoapua markkinoille haetaan kansainvälisesti korkealaatuisesta suomalaisesta taiteesta. Kaupallistetaanko taide myyntituotteeksi? Onko taiteessa vikaa, jos yleisö ei ymmärrä sitä? Kuka päättää, mitä taidetta me haluamme?
Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) has been known as the philosopher of painting. His interest in ... more Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) has been known as the philosopher of painting. His interest in the theory of perception intertwined with the questions concerning the artist s perception, the experience of an artwork and the possible interpretations of the artwork. For him, aesthetics was not a sub-field of philosophy, and art was not simply a subject matter for the aesthetic experience, but a form of thinking.
This study proposes an opening for a dialogue between Merleau-Pontian phenomenology and contemporary art. The thesis examines his phenomenology through certain works of contemporary art and presents readings of these artworks through his phenomenology. The thesis both shows the potentiality of a method, but also engages in the critical task of finding the possible limitations of his approach.
The first part lays out the methodological and conceptual points of departure of Merleau-Ponty s phenomenological approach to perception as well as the features that determined his discussion on encountering art. Merleau-Ponty referred to the experience of perceiving art using the notion of seeing with (voir selon). He stressed a correlative reciprocity described in Eye and Mind (1961) as the switching of the roles of the visible and the painter.
The choice of artworks is motivated by certain restrictions in the phenomenological readings of visual arts. The examined works include paintings by Tiina Mielonen, a photographic work by Christian Mayer, a film by Douglas Gordon and Philippe Parreno, and an installation by Monika Sosnowska. These works resonate with, and challenge, his phenomenological approach.
The chapters with case studies take up different themes that are central to Merleau-Ponty s phenomenology: space, movement, time, and touch. All of the themes are interlinked with the examined artworks. There are also topics that reappear in the thesis, such as the notion of écart and the question of encountering the other.
As Merleau-Ponty argued, the sphere of art has a particular capability to address our being in the world. The thesis presents an interpretation that emphasises the notion of écart, which refers to an experience of divergence or dispossession. The sudden dissociation, surprise or rupture that is needed in order for a meeting between the spectator and the artwork, or between two persons, to be possible. Further, the thesis suggests that through artworks it is possible to take into consideration the écart, the divergence, that defines our subjectivity.Ranskalainen Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) tunnetaan maalauksen filosofina. Hänen fenomenologiansa kytkeytyy tiivisti taiteen ajatteluun: kiinnostus havaintoon yhdistyy kysymyksiin taiteilijan havainnosta, teoksen kokemisesta ja tulkitsemisesta. Merleau-Pontylle estetiikka ja taide eivät ole alisteisia filosofialle vaan ajattelun muotoja.
***
Tutkimukseni ehdottaa vuoropuhelua Merleau-Pontyn filosofian ja nykytaiteen välille. Lähestymistapani on kahtalainen: yhtäältä tutkin Merleau-Pontyn fenomenologiaa nykytaiteen teosten kautta ja toisaalta esitän tulkintoja näistä teoksista Merleau-Pontyn filosofian valossa. Tutkimukseni sekä osoittaa valitsemani metodin mahdollisuuksia että samalla tuo esiin sen rajoituksia.
Väitöskirjan alussa esittelen Merleau-Pontyn metodologista ja käsitteellistä taustaa. Tutkin havaintoon ja teoksen kohtaamiseen liittyviä käsityksiä. Väitän, että Merleau-Pontyn ymmärrykselle taiteen kohtaamisesta on merkityksellistä teosten kanssa katsominen (voir selon) sekä vastavuoroisuuden kokemus, jossa katsoja asettuu teokselle alttiiksi. Tätä kokemusta hän kuvasi erityisesti esseessään Silmä ja mieli (1961).
Tutkimuksen loppuosassa keskityn taideteosten tulkintoihin. Olen valinnut teokset osin Merleau-Pontyn fenomenologian mahdollisia rajoituksia ajatellen. Väitöskirjassani rinnastan Merleau-Pontyn ajattelun hyvin erilaisten teosten kanssa. Valitut nykytaiteen teokset sekä heijastavat hänen filosofialleen keskeisiä kysymyksiä että haastavat sitä. Tutkin työssäni Tiina Mielosen maalauksia, Christian Mayerin kuvasarjaa, Douglas Gordonin ja Philippe Parrenon elokuvaa sekä Monika Sosnowskan installaatiota.
Jokaisessa teostulkinnassani nostan esiin yhden fenomenologian keskeisen teeman: syvyyden, liikkeen, ajan ja kosketuksen. Näiden lisäksi toistuu kysymys kohtaamisesta. Tärkeä käsite työn kannalta on ranskan sana écart, poikkeama tai ero. Écart yhdistyy yhtäältä teoksen kohtaamiseen: jo teoksen kanssa katsomista määrittää ero arkiasennoitumiseen. Toisaalta käsite määrittää myös omaa maailmassaolemistamme. Poikkeama, särö, on läsnä niin toisen ihmisen kohtaamisessa kuin kokemuksessa itsestämme. Väitöskirjassani esitän erilaisia tapoja lähestyä tätä perustavanlaatuista kokemusta taiteen kautta.
In my article, I will present as a case study the collection exhibition shown at the Museum of Co... more In my article, I will present as a case study the collection exhibition shown at the Museum of Contemporary Art Kiasma in 2016.[1] The starting point for the exhibition was the metaphor of touch. As a concept, touch is ambivalent: it is more intimate than sight, which has been the traditional metaphor for knowledge in Western thinking. Yet touching is also about grasping or understanding, as in it we are taking hold of something. Our curatorial team, Eija Aarnio, Arja Miller, and myself, was interested in touch early on, because with it the distance to the observed is lost: when touching something we, too, are being touched. To be clear, we did not want to create an exhibition where spectators are actually able to touch. Instead, we were looking at the collections of the museum and searching for artworks that would “touch” us—works that were able get under our skin. While forming the conceptual core of the exhibition, our curatorial team recognized a tension in the way in which “tou...
”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa ker... more ”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa kertoo omalla tavallaan filosofian opettamisen paradoksista. Miten opettaa jotain, jota ei voi opettaa? Tämä julkaisu kokoaa yhteen muutamia Jussin ystävien ja oppilaiden kirjoituksia. Teksteistä löytää monia eläviä jälkiä Jussin työstä, mahdottoman opettamisesta, ja myös tämän alati aloittelevan opetuksen alullepanemista erilaisista oppimisen prosesseista.
Väitöskirja-arvio teoksesta Riikka Niemelä, Performatiiviset jäljet. Teos ja tallenne esityslähtö... more Väitöskirja-arvio teoksesta Riikka Niemelä, Performatiiviset jäljet. Teos ja tallenne esityslähtöisessä mediataiteessa (Turun yliopiston julkaisuja, 2019), 265 s.
How does the artist's body become a medium and a carrier? How does an author explore his or her r... more How does the artist's body become a medium and a carrier? How does an author explore his or her relationship to the world by submitting to it? In this article, I examine the practice of five young printmakers: Roma Auskalnyte, Inka Bell, Inma Herrera, Emma Peura and Suvi Sysi. They were all born in the 1980s and 1990s and studied at the Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki. The works they make take various forms: sculptural installations, performances, videos and reliefs. Yet all share a strong connection with the tradition of printmaking. In this article I investigate the ways in which the relationship to the human body is reflected in their artworks. From this viewpoint I trace a relationship to the world, where the artist is exposed to different materialities and open to the surrounding world. The artworks discussed bring forth themes of perception, memories and different materialities, as well as questions of language and technology. What unites the artworks is their ability to reach towards the other, be it a matter of thinking in other ways, looking at history from another angle and thinking about our way of being in another way.
Maurice Merleau-Ponty (1908–1961) has been known as the philosopher of painting whose thinking de... more Maurice Merleau-Ponty (1908–1961) has been known as the philosopher of painting whose thinking developed through visual arts. His interest in the theory of perception intertwined with the questions concerning the artist’s perception, the experience of an artwork and the possible interpretations of the artwork. For him, aesthetics was not a sub-field of philosophy, and art was not simply a subject matter for the aesthetic experience (of beauty), but a form of thinking. This study proposes an opening for a dialogue between MerleauPontian phenomenology and contemporary art. The thesis has a twofold approach: on the one hand, it examines his phenomenology through certain works of contemporary art, and on the other hand, it presents readings of these artworks through Merleau-Pontian phenomenology. My work is a demonstration of a Merleau-Pontian approach to artworks; the goal is both to show the potentiality of a method, but also to engage in the critical task of finding the possible limi...
Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been asso... more Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been associated with avant garde art, yet nowadays it has become central strategy in the arts, often favored by politicians and other funders. As a result, participatory art finds itself in a strategy becomes unreflected. Phenomenology, and especially Maurice…
Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been asso... more Participation has become a popular strategy within contemporary art. Previously, it has been associated with avant garde art, yet nowadays it has become central strategy in the arts, often favored by politicians and other funders. As a result, participatory art finds itself in a strategy becomes unreflected. Phenomenology, and especially Maurice…
”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa ker... more ”Jussin pyrkimys opettaa ajattelun ankaruutta epäonnistumiselle alttiin aloittelijan roolissa kertoo omalla tavallaan filosofian opettamisen paradoksista. Miten opettaa jotain, jota ei voi opettaa? Tämä julkaisu kokoaa yhteen muutamia Jussin ystävien ja oppilaiden kirjoituksia. Teksteistä löytää monia eläviä jälkiä Jussin työstä, mahdottoman opettamisesta, ja myös tämän alati aloittelevan opetuksen alullepanemista erilaisista oppimisen prosesseista.”
Uploads
Books by Saara Hacklin
This study proposes an opening for a dialogue between Merleau-Pontian phenomenology and contemporary art. The thesis examines his phenomenology through certain works of contemporary art and presents readings of these artworks through his phenomenology. The thesis both shows the potentiality of a method, but also engages in the critical task of finding the possible limitations of his approach.
The first part lays out the methodological and conceptual points of departure of Merleau-Ponty s phenomenological approach to perception as well as the features that determined his discussion on encountering art. Merleau-Ponty referred to the experience of perceiving art using the notion of seeing with (voir selon). He stressed a correlative reciprocity described in Eye and Mind (1961) as the switching of the roles of the visible and the painter.
The choice of artworks is motivated by certain restrictions in the phenomenological readings of visual arts. The examined works include paintings by Tiina Mielonen, a photographic work by Christian Mayer, a film by Douglas Gordon and Philippe Parreno, and an installation by Monika Sosnowska. These works resonate with, and challenge, his phenomenological approach.
The chapters with case studies take up different themes that are central to Merleau-Ponty s phenomenology: space, movement, time, and touch. All of the themes are interlinked with the examined artworks. There are also topics that reappear in the thesis, such as the notion of écart and the question of encountering the other.
As Merleau-Ponty argued, the sphere of art has a particular capability to address our being in the world. The thesis presents an interpretation that emphasises the notion of écart, which refers to an experience of divergence or dispossession. The sudden dissociation, surprise or rupture that is needed in order for a meeting between the spectator and the artwork, or between two persons, to be possible. Further, the thesis suggests that through artworks it is possible to take into consideration the écart, the divergence, that defines our subjectivity.Ranskalainen Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) tunnetaan maalauksen filosofina. Hänen fenomenologiansa kytkeytyy tiivisti taiteen ajatteluun: kiinnostus havaintoon yhdistyy kysymyksiin taiteilijan havainnosta, teoksen kokemisesta ja tulkitsemisesta. Merleau-Pontylle estetiikka ja taide eivät ole alisteisia filosofialle vaan ajattelun muotoja.
***
Tutkimukseni ehdottaa vuoropuhelua Merleau-Pontyn filosofian ja nykytaiteen välille. Lähestymistapani on kahtalainen: yhtäältä tutkin Merleau-Pontyn fenomenologiaa nykytaiteen teosten kautta ja toisaalta esitän tulkintoja näistä teoksista Merleau-Pontyn filosofian valossa. Tutkimukseni sekä osoittaa valitsemani metodin mahdollisuuksia että samalla tuo esiin sen rajoituksia.
Väitöskirjan alussa esittelen Merleau-Pontyn metodologista ja käsitteellistä taustaa. Tutkin havaintoon ja teoksen kohtaamiseen liittyviä käsityksiä. Väitän, että Merleau-Pontyn ymmärrykselle taiteen kohtaamisesta on merkityksellistä teosten kanssa katsominen (voir selon) sekä vastavuoroisuuden kokemus, jossa katsoja asettuu teokselle alttiiksi. Tätä kokemusta hän kuvasi erityisesti esseessään Silmä ja mieli (1961).
Tutkimuksen loppuosassa keskityn taideteosten tulkintoihin. Olen valinnut teokset osin Merleau-Pontyn fenomenologian mahdollisia rajoituksia ajatellen. Väitöskirjassani rinnastan Merleau-Pontyn ajattelun hyvin erilaisten teosten kanssa. Valitut nykytaiteen teokset sekä heijastavat hänen filosofialleen keskeisiä kysymyksiä että haastavat sitä. Tutkin työssäni Tiina Mielosen maalauksia, Christian Mayerin kuvasarjaa, Douglas Gordonin ja Philippe Parrenon elokuvaa sekä Monika Sosnowskan installaatiota.
Jokaisessa teostulkinnassani nostan esiin yhden fenomenologian keskeisen teeman: syvyyden, liikkeen, ajan ja kosketuksen. Näiden lisäksi toistuu kysymys kohtaamisesta. Tärkeä käsite työn kannalta on ranskan sana écart, poikkeama tai ero. Écart yhdistyy yhtäältä teoksen kohtaamiseen: jo teoksen kanssa katsomista määrittää ero arkiasennoitumiseen. Toisaalta käsite määrittää myös omaa maailmassaolemistamme. Poikkeama, särö, on läsnä niin toisen ihmisen kohtaamisessa kuin kokemuksessa itsestämme. Väitöskirjassani esitän erilaisia tapoja lähestyä tätä perustavanlaatuista kokemusta taiteen kautta.
Papers by Saara Hacklin
This study proposes an opening for a dialogue between Merleau-Pontian phenomenology and contemporary art. The thesis examines his phenomenology through certain works of contemporary art and presents readings of these artworks through his phenomenology. The thesis both shows the potentiality of a method, but also engages in the critical task of finding the possible limitations of his approach.
The first part lays out the methodological and conceptual points of departure of Merleau-Ponty s phenomenological approach to perception as well as the features that determined his discussion on encountering art. Merleau-Ponty referred to the experience of perceiving art using the notion of seeing with (voir selon). He stressed a correlative reciprocity described in Eye and Mind (1961) as the switching of the roles of the visible and the painter.
The choice of artworks is motivated by certain restrictions in the phenomenological readings of visual arts. The examined works include paintings by Tiina Mielonen, a photographic work by Christian Mayer, a film by Douglas Gordon and Philippe Parreno, and an installation by Monika Sosnowska. These works resonate with, and challenge, his phenomenological approach.
The chapters with case studies take up different themes that are central to Merleau-Ponty s phenomenology: space, movement, time, and touch. All of the themes are interlinked with the examined artworks. There are also topics that reappear in the thesis, such as the notion of écart and the question of encountering the other.
As Merleau-Ponty argued, the sphere of art has a particular capability to address our being in the world. The thesis presents an interpretation that emphasises the notion of écart, which refers to an experience of divergence or dispossession. The sudden dissociation, surprise or rupture that is needed in order for a meeting between the spectator and the artwork, or between two persons, to be possible. Further, the thesis suggests that through artworks it is possible to take into consideration the écart, the divergence, that defines our subjectivity.Ranskalainen Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) tunnetaan maalauksen filosofina. Hänen fenomenologiansa kytkeytyy tiivisti taiteen ajatteluun: kiinnostus havaintoon yhdistyy kysymyksiin taiteilijan havainnosta, teoksen kokemisesta ja tulkitsemisesta. Merleau-Pontylle estetiikka ja taide eivät ole alisteisia filosofialle vaan ajattelun muotoja.
***
Tutkimukseni ehdottaa vuoropuhelua Merleau-Pontyn filosofian ja nykytaiteen välille. Lähestymistapani on kahtalainen: yhtäältä tutkin Merleau-Pontyn fenomenologiaa nykytaiteen teosten kautta ja toisaalta esitän tulkintoja näistä teoksista Merleau-Pontyn filosofian valossa. Tutkimukseni sekä osoittaa valitsemani metodin mahdollisuuksia että samalla tuo esiin sen rajoituksia.
Väitöskirjan alussa esittelen Merleau-Pontyn metodologista ja käsitteellistä taustaa. Tutkin havaintoon ja teoksen kohtaamiseen liittyviä käsityksiä. Väitän, että Merleau-Pontyn ymmärrykselle taiteen kohtaamisesta on merkityksellistä teosten kanssa katsominen (voir selon) sekä vastavuoroisuuden kokemus, jossa katsoja asettuu teokselle alttiiksi. Tätä kokemusta hän kuvasi erityisesti esseessään Silmä ja mieli (1961).
Tutkimuksen loppuosassa keskityn taideteosten tulkintoihin. Olen valinnut teokset osin Merleau-Pontyn fenomenologian mahdollisia rajoituksia ajatellen. Väitöskirjassani rinnastan Merleau-Pontyn ajattelun hyvin erilaisten teosten kanssa. Valitut nykytaiteen teokset sekä heijastavat hänen filosofialleen keskeisiä kysymyksiä että haastavat sitä. Tutkin työssäni Tiina Mielosen maalauksia, Christian Mayerin kuvasarjaa, Douglas Gordonin ja Philippe Parrenon elokuvaa sekä Monika Sosnowskan installaatiota.
Jokaisessa teostulkinnassani nostan esiin yhden fenomenologian keskeisen teeman: syvyyden, liikkeen, ajan ja kosketuksen. Näiden lisäksi toistuu kysymys kohtaamisesta. Tärkeä käsite työn kannalta on ranskan sana écart, poikkeama tai ero. Écart yhdistyy yhtäältä teoksen kohtaamiseen: jo teoksen kanssa katsomista määrittää ero arkiasennoitumiseen. Toisaalta käsite määrittää myös omaa maailmassaolemistamme. Poikkeama, särö, on läsnä niin toisen ihmisen kohtaamisessa kuin kokemuksessa itsestämme. Väitöskirjassani esitän erilaisia tapoja lähestyä tätä perustavanlaatuista kokemusta taiteen kautta.