Dissertation by Kaisa Kärki
Jyväskylä Dissertations, 2019
Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella jul... more Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 maaliskuun 23. päivänä 2019 kello 12.
Lectio by Kaisa Kärki
Ajatus, 2019
Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat osa toimijuutta siinä missä tarkoitukselliset teotkin... more Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat osa toimijuutta siinä missä tarkoitukselliset teotkin. Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat kuitenkin piileviä toimijuuden ilmentymiä siinä mielessä, että on vaikea ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta sanoa, jättääkö joku jotakin tekemättä tarkoituksella vai vahingossa. Teon filosofista lähestymistapaa tarvitaan siksi sen selvittämiseen, mitä tapahtuu, kun ihminen tarkoituksella jättää teon tekemättä.
Filosofinen työ pystyy erottelemaan tekemättä jättämisiä toisistaan, etsimään niiden välttämättömiä ja riittäviä ehtoja ja sijoittamaan ne osaksi toimijuutemme kokonaisuutta. Käsitteellinen työ auttaa tekemään piilevistä ilmiöistä todellisia antamalla niille nimen. Ontologinen työ asettaa ilmiön osaksi todellisuuden perusrakennetta. Naturalistinen tutkimusote teon filosofiassa löytää vastaavuuksia kognitiivisen psykologian ja teon filosofian kategorioiden välille. Monimenetelmäinen tutkimusote on hyödyllinen silloin kun jokin ilmiö on jäänyt vähälle huomiolle. Koherentin filosofisen työn puutteessa tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovatkin olleet alttiita yksinkertaistavilla myyteillä ja sanonnoilla selittämiseen.
Kokonaisvaltainen toimijuuden filosofia pyrkii selvittämään, mistä toimijuudessa on kyse ottamalla huomioon myös sen piilevät ilmentymät. Tällainen toimijuuden teoria soveltuu paremmin myös yhteiskuntatieteiden käyttöön. Sillä miten ymmärrämme ja pystymme käsitteellistämään tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä, on väliä esimerkiksi siksi, että ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntatieteitä taas käytetään informoimaan poliittista päätöksentekoa. Sillä miten teoria tavoittaa piilevää toimijuutta on siis merkitystä, kun vaikkapa pyritään puuttumaan osallistumattomuuteen tai äänestämättömyyteen.
Book Chapter by Kaisa Kärki
Philosophy and the Theory of Artificial Intelligence 2021, 2022
What precisely does a distraction threaten? An agent who spends an inordinate amount of time atte... more What precisely does a distraction threaten? An agent who spends an inordinate amount of time attending to her smartphonewhat precisely is she lacking? I argue that whereas agency of attention is the agent's non-automatic decision-making on what she currently pays attention to, autonomy of attention is the agent, through her second-order desires, effectively interfering with her non-automatic decision-making on what she currently pays attention to. Freedom of attention is the agent's possibility to hold or switch her focus of attention without fixating on any specific focus against her will or without distraction from chosen foci. This conceptual work provides resources to track manipulations that diminish a person's freedom of attention.
Outi Autti & Veli-Pekka Lehtola: Hiljainen Vastarinta, 2019
Papers by Kaisa Kärki
Journal for the Theory of Social Behavior, 2023
Determining the human activity that social processes consist in is a central task for the philoso... more Determining the human activity that social processes consist in is a central task for the philosophy of the social sciences. This paper asks: which conception of agency arising from contemporary action theory is the most suit able for social science explanation? It is argued that a movement centered, Davidsonian picture of agency is not suitable for explaining certain social processes such as strikes and boycotts because, instead of intentional bodily movements, they are explained by the intentional omissions of agents. I propose that instead of intentional bodily movements, social processes are better explained by phenomena in which an agent is taking an active relation both to her mental or bodily processes as well as to what is happening around her. Thus, to fully explain social processes, a comprehensive theory of agency that can account for intentional actions and intentional omissions and a conception of agency that includes both materialist and volitionalist aspects is needed.
Philosophy and Technology, 2023
It has been debated whether the so-called attention economy, in which the attention of agents is ... more It has been debated whether the so-called attention economy, in which the attention of agents is measured and sold, jeopardizes something of value. One strand of this discussion has focused on so-called attention rights, asking: should attention be legally protected, either by introducing novel rights or by extending the scope of pre-existing rights? In this paper, however, in order to further this discussion, we ask: How is attention already protected legally? In what situations does a person have the right to attention under current law? Unlike (Chomanski, Neuroethics 16:1-11, 2023), who discusses an overall right to attention, or (Puri, Rutgers Law Record 48:206-221, 2021), who discusses an overall right to attentional privacy, in this paper we focus on two types of situations in which a person's attention is already protected by legal regulation. Sustained attention-requiring tasks can be jeopardized by distractions whereas attentiveness to certain kind of stimuli can be jeopardized by immersive stimuli. That is why distractions are regulated in situations where an agent has what we call a concentration right and immersive stimuli are regulated in situations where an agent has what we call a duty to be attentive. The further analysis of these situations provides an understanding of the legal means by which attention is already regulated, which can be helpful when thinking about how it should be regulated in the future.
Philosophy and Technology, 2024
In the popular and academic literature on the problems of the so-called attention economy, the co... more In the popular and academic literature on the problems of the so-called attention economy, the cost of attention grabbing, sustaining, and immersing digital medias has been addressed as if it touched all people equally. In this paper I ask whether everyone has the same resources to respond to the recent changes in their stimulus environments caused by the attention economy. I argue that there are not only differences but disparities between people in their responses to the recent, significant increase in the degree and persuasiveness of digital distraction. I point toward individual variance in an agent's top-down and bottom-up attention regulation, and to further inequality-exacerbating variance in active participation on the internet and in regulating reward-seeking behaviors on the internet. Individual differences in these areas amount to disparities because they have been found to be connected to socioeconomic background factors. I argue that disparities in responding to digital distraction threaten fair equality of opportunity when it comes to digital distraction in the classroom and that they may lead to an unequal contribution of achievements that require complex cognition by people from lower socioeconomic backgrounds.
Tampere University Press, 2019
Investigating the Other Side of Agency A Cross-disciplinary Approach to Intentional Omissions Esi... more Investigating the Other Side of Agency A Cross-disciplinary Approach to Intentional Omissions Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 maaliskuun 23. päivänä 2019 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä,
Toimijuuden piilevästä puolesta
Tarkoitukselliset tekematta jattamiset ovat osa toimijuutta siina missa tarkoitukselliset teotkin... more Tarkoitukselliset tekematta jattamiset ovat osa toimijuutta siina missa tarkoitukselliset teotkin. Tarkoitukselliset tekematta jattamiset ovat kuitenkin piilevia toimijuuden ilmentymia siina mielessa, etta on vaikea ulkopuolisen tarkkailijan nakokulmasta sanoa, jattaako joku jotakin tekematta tarkoituksella vai vahingossa. Teon filosofista lahestymistapaa tarvitaan siksi sen selvittamiseen, mita tapahtuu, kun ihminen tarkoituksella jattaa teon tekematta. Filosofinen tyo pystyy erottelemaan tekematta jattamisia toisistaan, etsimaan niiden valttamattomia ja riittavia ehtoja ja sijoittamaan ne osaksi toimijuutemme kokonaisuutta. Kasitteellinen tyo auttaa tekemaan piilevista ilmioista todellisia antamalla niille nimen. Ontologinen tyo asettaa ilmion osaksi todellisuuden perusrakennetta. Naturalistinen tutkimusote teon filosofiassa loytaa vastaavuuksia kognitiivisen psykologian ja teon filosofian kategorioiden valille. Monimenetelmainen tutkimusote on hyodyllinen silloin kun jokin ilmio ...
Medicine, Health Care and Philosophy
In bioethics vaccine refusal is often discussed as an instance of free riding on the herd immunit... more In bioethics vaccine refusal is often discussed as an instance of free riding on the herd immunity of an infectious disease. However, the social science of vaccine refusal suggests that the reasoning behind refusal to vaccinate more often stems from previous negative experiences in healthcare practice as well as deeply felt distrust of healthcare institutions. Moreover, vaccine refusal often acts like an exit mechanism. Whilst free riding is often met with sanctions, exit, according to Albert Hirschman’s theory of exit and voice is most efficiently met by addressing concerns and increasing the quality and number of feedback channels. If the legitimate grievances responsible for vaccine refusal are not heard or addressed by healthcare policy, further polarization of attitudes to vaccines is likely to ensue. Thus, there is a need in the bioethics of vaccine refusal to understand the diverse ethical questions of this inflammable issue in addition to those of individual responsibility t...
Medicine Health Care and Philosophy, 2021
In bioethics vaccine refusal is often discussed as an instance of free riding on the herd immunit... more In bioethics vaccine refusal is often discussed as an instance of free riding on the herd immunity of an infectious disease. However, the social science of vaccine refusal suggests that the reasoning behind refusal to vaccinate more often stems from previous negative experiences in healthcare practice as well as deeply felt distrust of healthcare institutions. Moreover, vaccine refusal often acts like an exit mechanism. Whilst free riding is often met with sanctions, exit, according to Albert Hirschman's theory of exit and voice is most efficiently met by addressing concerns and increasing the quality and number of feedback channels. If the legitimate grievances responsible for vaccine refusal are not heard or addressed by healthcare policy, further polarization of attitudes to vaccines is likely to ensue. Thus, there is a need in the bioethics of vaccine refusal to understand the diverse ethical questions of this inflammable issue in addition to those of individual responsibility to vaccinate.
Philosophy of the Social Sciences
What does it mean to intentionally not perform an action? Is it possible to not perform an action... more What does it mean to intentionally not perform an action? Is it possible to not perform an action out of resistant intention? Is there sufficient language for talking about this kind of behavior in the social sciences? In this article, a nonnormative vocabulary of not doings including resistant intentional omissions is developed. Unlike concepts that describe official, overt, and public resistance, James Scott’s everyday resistance and Albert Hirschman’s exit have made it possible to talk about the resistant inactions of agents in the social sciences. But in order to grasp the ordinariness of this kind of oppositional behavior, philosophy of intentional omissions is used.
Uploads
Dissertation by Kaisa Kärki
Lectio by Kaisa Kärki
Filosofinen työ pystyy erottelemaan tekemättä jättämisiä toisistaan, etsimään niiden välttämättömiä ja riittäviä ehtoja ja sijoittamaan ne osaksi toimijuutemme kokonaisuutta. Käsitteellinen työ auttaa tekemään piilevistä ilmiöistä todellisia antamalla niille nimen. Ontologinen työ asettaa ilmiön osaksi todellisuuden perusrakennetta. Naturalistinen tutkimusote teon filosofiassa löytää vastaavuuksia kognitiivisen psykologian ja teon filosofian kategorioiden välille. Monimenetelmäinen tutkimusote on hyödyllinen silloin kun jokin ilmiö on jäänyt vähälle huomiolle. Koherentin filosofisen työn puutteessa tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovatkin olleet alttiita yksinkertaistavilla myyteillä ja sanonnoilla selittämiseen.
Kokonaisvaltainen toimijuuden filosofia pyrkii selvittämään, mistä toimijuudessa on kyse ottamalla huomioon myös sen piilevät ilmentymät. Tällainen toimijuuden teoria soveltuu paremmin myös yhteiskuntatieteiden käyttöön. Sillä miten ymmärrämme ja pystymme käsitteellistämään tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä, on väliä esimerkiksi siksi, että ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntatieteitä taas käytetään informoimaan poliittista päätöksentekoa. Sillä miten teoria tavoittaa piilevää toimijuutta on siis merkitystä, kun vaikkapa pyritään puuttumaan osallistumattomuuteen tai äänestämättömyyteen.
Book Chapter by Kaisa Kärki
Papers by Kaisa Kärki
Filosofinen työ pystyy erottelemaan tekemättä jättämisiä toisistaan, etsimään niiden välttämättömiä ja riittäviä ehtoja ja sijoittamaan ne osaksi toimijuutemme kokonaisuutta. Käsitteellinen työ auttaa tekemään piilevistä ilmiöistä todellisia antamalla niille nimen. Ontologinen työ asettaa ilmiön osaksi todellisuuden perusrakennetta. Naturalistinen tutkimusote teon filosofiassa löytää vastaavuuksia kognitiivisen psykologian ja teon filosofian kategorioiden välille. Monimenetelmäinen tutkimusote on hyödyllinen silloin kun jokin ilmiö on jäänyt vähälle huomiolle. Koherentin filosofisen työn puutteessa tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovatkin olleet alttiita yksinkertaistavilla myyteillä ja sanonnoilla selittämiseen.
Kokonaisvaltainen toimijuuden filosofia pyrkii selvittämään, mistä toimijuudessa on kyse ottamalla huomioon myös sen piilevät ilmentymät. Tällainen toimijuuden teoria soveltuu paremmin myös yhteiskuntatieteiden käyttöön. Sillä miten ymmärrämme ja pystymme käsitteellistämään tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä, on väliä esimerkiksi siksi, että ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntatieteitä taas käytetään informoimaan poliittista päätöksentekoa. Sillä miten teoria tavoittaa piilevää toimijuutta on siis merkitystä, kun vaikkapa pyritään puuttumaan osallistumattomuuteen tai äänestämättömyyteen.