tun

Ainu

Substantiivi

tun (katakana: トゥン)

1. kaksi ihmistä

Etymologia

• sanoista tu (kaksi) ja -n (ihmisten lukumäärää ilmaiseva suffiksi)

Liittyvät sanat

• tu, tup, tusuy
• hempakiw
• sinen, tun, ren, inen, asiknen, iwaniw, arwaniw, tupesaniw, sinepesaniw, waniw, hotnen

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Englanti

Substantiivi

tun (monikko tuns)

1. (iso viini-) tynnyri

   The Three Tuns (pubin nimi)

2. vanha englantilainen nesteen tilavuusmitta, 252 viinigallonaa (runsaat 950 litraa)
3. (kuvaannollisesti) juomari, juoppo

Etymologia

muinaisenglannin sanasta tunne < lat. tunna

Liittyvät sanat

• cask

Alakäsitteet

• (1/2 tynnyriä) pipe, butt; (1/3) puncheon, tertian; (1/4) hogshead; (1/6) tierce; (1/8) barrel; (1/14) rundlet

Inarinsaame

Pronomini

tun

1. (persoonapronomini) sinä

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui tun
määräinen	tunului
monikko	unor tunuri
määräinen	tunurilor

tun n. (määräinen: tunul, monikko: tunuri, määräinen: tunurile)

1. tykki
2. (kansanomainen) ukkonen

Etymologia

• latinan tonus (DEX)

Liittyvät sanat

• tunet

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	tust
ind. prees. y. 3. p.	tut
ind. imperf. y. 3. p.	tat
part. perf.	getan
apuverbi	haben

tun

1. tehdä
2. saada aikaan

Ääntäminen

• IPA: [tuːn]

• tavutus: tun

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Tat, Getue
• verbit: abtun, antun, auftun, austun, betun, dartun, durchtun, guttun, heraustun, herum, hervortun, hintun, hinauftun, hinaustun, hineintun, hinübertun, hinzutun, mittun, nachtun, übertun, umtun, vertun, wegtun, wehtun, zutun, zurücktun, zusammentun