Siirry sisältöön

tulla

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tulla

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

tulla (67) (taivutus[luo])

  1. liikkua puhujaa kohti; saapua
    Tule tänne minun viereeni.
    Tuleeko tuosta ovenraosta savua?
    Joko he ovat tulleet?
  2. seurata ajallisesti, koittaa, saapua
    Talven jälkeen tulee kevät.
    Tuli kova pakkanen.
  3. muuttua jksk, alkaa olla jtk, päätyä olotilaan (kts. huomautukset)
    Minusta tulee isona opettaja.
    Hän tuli iän myötä raihnaiseksi.
    Kellohan tulee vasta kymmenen.
    Päähän tulee kummallinen olo.
    Kadun päähän tulee peltipoliisi.
    tulla humalaan
    Tästä ei tule mitään! (= jonkin tekeminen ei onnistu)
  4. päästää nestettä
    Hanasta ei tule vettä.
    Näistä kynistä ei mistään tule mustetta.
    Nenästä tulee verta.
  5. olla lähtöisin jostain, olla peräisin
    Sana tulee ruotsista.
  6. (puhekieltä) ilmaisee passiivia (passiivin partisiipin perfektin kanssa)
    Tapa tai tule tapetuksi. (=paremmin: ’Tapa tai saa surmasi.’)
  7. genetiivisubjekti + yksikön 3. persoona + 1. infinitiivi ilmaisee pakollista tai suotavaa tekemistä
    Sinun ei tule muuttaa mitään.
  8. ~ + 3. infinitiivin illatiivi (-maan/-mään) ilmaisee tulevaa aikaa (painokkaasti)
    Nimeni on Tapani ja tapani tulette tuntemaan.
  9. (ylätyyliä) yksikön 3. persoona + 3. infinitiivin instruktiivi (-man/-män) ilmaisee passiivisessa merkityksessä pakollista tai suotavaa tekemistä
    Esimerkkilauseita ei tule muutettaman.
  10. yksikön 3. persoona + passiivin partisiipin perfektin yksikön partitiivi (-tua/-tyä) vastaa passiivilausetta
    Tulipahan tänään puhuttua kauan. ’Tänäänpä puhuttiin kauan.’
  11. ~ + aktiivin partisiipin perfektin yksikön translatiivi (-eeksi) ilmaisee tyylisävyisesti mennyttä tekemistä
    Tulitpa kuitenkin kirjoittaneeksi hienon runon. ’Kirjoititpa kuitenkin hienon runon.’
  12. (arkikieltä) saada orgasmi, laueta
    Minä tulen kohta!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈtulːɑˣ/
  • tavutus: tul‧la

Huomautukset

[muokkaa]
  • (merkitys: muuttua) Jos muuttumisen tulos on substantiivi, muuttuva asia on elatiivissa ja substantiivi nominatiivissa. Jos taas muuttumisen tulos on adjektiivi, muuttuva asia on nominatiivissa ja muuttumisen tulos translatiivissa.
Minusta tulee isona opettaja. (opettaja on substantiivi)
Hän tuli iän myötä raihnaiseksi. (raihnainen on adjektiivi)
  • (merkitys: passiivin apuverbi) Käyttö passiivin partisiipin perfektin kanssa on käännöslainaa muista kielistä ja sitä vältetään yleiskielessä. Jos suomennoksessa (esim. passiivin käskyä suomennettaessa) passiivin käyttö ei ole luontevaa, se usein kierretään.
Ehdotus *tuli hyväksytyksi. par. Ehdotus hyväksyttiin.
Tapa tai *tule tapetuksi. par. Tapa tai saa surmasi.

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

tule, tulepa, tulla isäksi, tulla joksikin

Vastakohdat
[muokkaa]
  • (liikkua puhujaa kohti) mennä
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tulla Kielitoimiston sanakirjassa
  • tulla Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 451, 671, 2278 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

tulla (1)

  1. tullata

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus tulla
Persoonamuodot
muotoaktiivipassiivi
preesenstullar[luo]tullas
imperfektitulladetullades
supiinitullattullats
imperatiivitulla
Nominaalimuodot

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

tulla

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä tulema

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tulla sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)