susi

Suomi

Susi

Substantiivi

susi (27)

1. Suomenkin luonnossa elävä petoeläin (Canis lupus)

   Sadun susi yrittää syödä Punahilkan.

   Nykyiset koirarodut on kesytetty ja jalostettu sudesta.

2. epäkelpo tekele

   Leipuri syö sutensa.

   Siitä tuli ihan susi.

   sutta ja sekundaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsusi/, [ˈsʷusi]
• tavutus: su‧si

Käännökset

1. Canis lupus

alasaksa: Wulf azeri: canavar englanti: wolf espanja: lobo m., loba f. esperanto: lupo georgia: მგელი hollanti: wolf ido: volfo inarinsaame: kumppi inkeroinen: suzi islanti: úlfur italia: lupo m., lupa f. karjala: hukka latina: lupus m., lupa f. latvia: vilks liettua: vilkas liivi: suž malta: lupu norja: ulv norja (nynorsk): ulv m. pohjoissaame: gumpe		portugali: lobo m., loba f. puola: wilk m. ranska: loup m., louve f. romani (Suomen): ruu m. f. romania: lup m. ruotsi: varg, (vanh.) ulv saksa: Wolf m. sloveeni: volk tanska: ulv tšekki: vlk turkki: kurt ukraina: вовк m. unkari: farkas uzbekki: bo'ri valkovenäjä: воўк m. vatja: susi venäjä: волк m. vepsä: händikaz viro: hunt; susi võro: susi
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
dimli: verg		karaiimi: börü

2. epäonnistunut tekele

englanti: dud ranska: bousillage m. ruotsi: fuskverk

saksa: Machwerk n. venäjä: брак m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (Canis lupus) hukka, sus

Yhdyssanat

hirmususi, hirviösusi, ihmissusi, koirasusi, leipäsusi, preeriasusi, sudenkorento, sudenkuoppa, sudenmaito, sudenmarja, sudennahka, sudennälkä, sudenpentu, sudenpyynti, susihukka, susijahti, susikoira, susilapsi, susilauma, susipari, susipuu, susitarha, susiturkki

Idiomit

• susi jo syntyessään / sutta ja sekundaa
  1. epäonnistunut yksilö, työ tai tuote
• suden hetki
  1. aamuyö (noin kello kolmesta viiteen)
• lähteä sutta pakoon, tulla karhu vastaan
  1. joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan

Aiheesta muualla

• susi Kielitoimiston sanakirjassa
• susi Tieteen termipankissa
• Artikkelit 785, 1029 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Puola

Adjektiivi

susi

1. nominatiivin maskuliinin persoonamuodon monikko sanasta suchy
2. (taivutusmuoto) vokatiivin maskuliinin persoonamuodon monikko sanasta suchy

Viro

Substantiivi

susi

1. (murteellinen) susi

Liittyvät sanat

Synonyymit

• hunt

Võro

Substantiivi

susi (gen. soe, part. sutt)

1. susi

   Susi ja kahr ommaq murdjaq.

   Susi ja karhu ovat petoeläimiä.