sulloa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]- ahtaa (erit. vaatteita ta jtk muuta pehmeää)
- Mies luki rauhassa lehteä taustalla, kun pankkivirkailijat alkoivat sulloa seteleitä ryöstäjän säkkiin. (iltasanomat.fi)
- Haminassa aiotaan sulloa 50 oppilasta samaan luokkaan (uusisuomi.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsulːoɑˣ/
- tavutus: sul‧lo‧a
Etymologia
[muokkaa]Sanan alkuperä on tuntematon. Sillä ei ole vastineita suomen sukukielissä eikä sille ole keksitty lainaetymologiaa.[1] Tämän verbin ensiesiintymä suomen kirjakielessä löytyy 1548 julkaistusta Mikael Agricolan teoksesta Se Wsi Testamenti.[2]
Käännökset
[muokkaa]1. ahtaa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: sullominen, sullonta
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sulloa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1205. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 251. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.