start

Englanti

Substantiivi

start (monikko starts)

1. alku; aloitus
2. (urheilu, ym.) lähtö; lähtöpaikka
3. etumatka
4. säpsähdys

Liittyvät sanat

Sanaliitot

• false start

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	starts
part. prees.	starting
imp. & part. perf.	started

start

1. alkaa, saada alkunsa
2. aloittaa, laittaa alulle, perustaa
3. (urheilu) lähettää
4. saada aikaan
5. käynnistyä

Liittyvät sanat

• commence
• start back

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	stȁrt	stȁrtovi
genetiivi	stȁrta	stȁrtōvā
datiivi-lokatiivi	stȁrtu	stȁrtovima
akkusatiivi	stȁrt	stȁrtove
vokatiivi	starte	stȁrtovi
instrumentaali	stȁrtom	stȁrtovima

stȁrt m. 

1. (urheilu) lähtö, startti
2. (urheilu) lähtö, lähtöpaikka
3. (kuvaannollisesti) alku, aloitus

Ääntäminen

• IPA: /stârt/
• tavutus: start

Liittyvät sanat

• startati

Aiheesta muualla

• stȁrt Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ruotsi

Substantiivi

start yl. (3) (yks. määr. starten[luo], mon. epämäär. starter[luo], mon. määr. starterna[luo])

1. käynnistys
2. liikkeellelähtö, lähtö
3. lentoonnousu
4. aloite, alku

Liittyvät sanat

• starta

Saksa

Verbi

start

1. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä starten