silmu
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]silmu (1)
- (kasvitiede) versokasvien kehityksensä alussa oleva verso
- (murteellinen) nahkiainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsilmu/
- tavutus: sil‧mu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | silmu | silmut |
| genetiivi | silmun | silmujen |
| partitiivi | silmua | silmuja |
| akkusatiivi | silmu; silmun |
silmut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | silmussa | silmuissa |
| elatiivi | silmusta | silmuista |
| illatiivi | silmuun | silmuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | silmulla | silmuilla |
| ablatiivi | silmulta | silmuilta |
| allatiivi | silmulle | silmuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | silmuna | silmuina |
| translatiivi | silmuksi | silmuiksi |
| abessiivi | silmutta | silmuitta |
| instruktiivi | – | silmuin |
| komitatiivi | – | silmuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | silmu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: silmuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]alkeissilmu, hankasilmu, itusilmu, juurisilmu, jälkisilmu, kukkasilmu, lehtisilmu, leposilmu, makusilmu, päätesilmu, silmuaste, silmulimitys, silmumutaatio, silmusuomu, sirkkasilmu, talvehtimissilmu, talvisilmu
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana silmä.
