siiveke
Suomi
[muokkaa].png)
Substantiivi
[muokkaa]- lentokoneen saranoitu ohjainpinta, jota käytetään kallistuksen hallintaan koneen pituusakselin suhteen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsiːʋekeˣ/
- tavutus: sii‧ve‧ke
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siiveke | siivekkeet |
| genetiivi | siivekkeen | siivekkeiden siivekkeitten |
| partitiivi | siivekettä | siivekkeitä |
| akkusatiivi | siiveke; siivekkeen |
siivekkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siivekkeessä | siivekkeissä |
| elatiivi | siivekkeestä | siivekkeistä |
| illatiivi | siivekkeeseen | siivekkeisiin siivekkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siivekkeellä | siivekkeillä |
| ablatiivi | siivekkeeltä | siivekkeiltä |
| allatiivi | siivekkeelle | siivekkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siivekkeenä | siivekkeinä |
| translatiivi | siivekkeeksi | siivekkeiksi |
| abessiivi | siivekkeettä | siivekkeittä |
| instruktiivi | – | siivekkein |
| komitatiivi | – | siivekkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siivekkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
siiveket- | |
Etymologia
[muokkaa]substantiivi siipi (heikko vokaalivartalo siive- ) + johdin -ke
Käännökset
[muokkaa]1. lentokoneen saranoitu ohjainpinta
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- siiveke Kielitoimiston sanakirjassa