paanu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paanu (1)
- ohuehko hieman kiilamainen puukappale, joita käytetään katon päällystämiseen; katemateriaali joka on pärettä paksumpi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑːnu/
- tavutus: paa‧nu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paanu | paanut |
| genetiivi | paanun | paanujen |
| partitiivi | paanua | paanuja |
| akkusatiivi | paanu; paanun |
paanut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paanussa | paanuissa |
| elatiivi | paanusta | paanuista |
| illatiivi | paanuun | paanuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paanulla | paanuilla |
| ablatiivi | paanulta | paanuilta |
| allatiivi | paanulle | paanuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paanuna | paanuina |
| translatiivi | paanuksi | paanuiksi |
| abessiivi | paanutta | paanuitta |
| instruktiivi | – | paanuin |
| komitatiivi | – | paanuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paanu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: paanuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- paanu Kielitoimiston sanakirjassa