nimi

Suomi

Substantiivi

nimi (7)

1. jonkin tunnistettavan käsitteen, ilmiön, objektin erottava, sovittu nimitys. Nimet luokitellaan nimisanoihin eli substantiiveihin ja luonteensa mukaisesti siellä alaryhmiin.

   Nimi viittaa johonkin tiettyyn henkilöön, paikkaan tai asiaan.

   Vauvalla ei ole vielä nimeä.

   Valokvantti sai nimen fotoni, jota käytti ensimmäisenä Gilbert Newton Lewis vuonna 1926.

2. tietyn kielen merkki, merkkiryhmä tai muu ilmaus, joka yksikäsitteisesti merkitsee jotakin oliota, asiaa tai muuta objektia
3. asema, millaisena, joku koetaan, maine

   Hän on saavuttanut nimeä hyvänä leipurina.

4. (erityisesti) nimetty henkilö

   Kävimme läpi toistasataa nimeä. Parikymmentä nimeä ehti käydä shortlistalla. (inderes.fi)

5. (monikollisissa taivutusmuodoissa) ilmaisee omistusta

   laittaa auto firman nimiin

   Talo on vaimon nimissä.

6. (yksikön translatiivissa) ilmaisee pientä määrää

   Jäällä ei ollut lunta nimeksikään.

   Kultamitaleissa on kultaa vain nimeksi (HS.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈnimi/
• tavutus: ni‧mi

Etymologia

laina indoeurooppalaisesta kantakielestä

Käännökset

1. käsitteen pelkistetty verbaalinen kuvaus, sovittu nimitys

afrikaans: naam albania: emër m. aragonia: nombre azeri: ad bali: adan baski: izen bosnia: ime bretoni: anv bulgaria: име [ime] englanti: name espanja: nombre friisi: namme fääri: navn n. havaiji: inoa heprea: שם hindi: नाम [naam] hollanti: naam inarinsaame: nommâ indonesia: nama islanti: nafn italia: nome kambera: tamu kanakanabu: ŋanái kapingamarangi: ingoo katalaani: nom kirgiisi: ат, ысым kreikka: όνομα [ónoma] kroatia: ime, ime n. latina: nomen n. latvia: vārds

liivi: nim luxemburg: numm maisin: asaŋ mangareva: igoa maori: ingoa norja: navn nukuoro: ingoo pohjoissaame: namma pohnpei: ahd portugali: nome puola: imię n. ranska: nom m. romania: nume n. ruotsi: namn saksa: Name m. slovakki: meno tanska: navn thao: lhanaz tšekki: jméno turkki: ad, isim unkari: név uzbekki: nom wanukaka: ngara watubela: ŋahan venäjä: (ihmisen) имя, (sukunimi) фамилия, (esineen) название vepsä: nimi vietnam: tên viro: nimi võro: nimi

Liittyvät sanat

maine, nimeys, nimittäminen, olla nimeltään, saada nimeä

Johdokset

• adjektiivit: nimekäs, nimellinen, nimetön, niminen
• adverbit: nimellisesti, nimettömästi, niminä, nimissä, nimittäin
• substantiivit: nimike, nimikko, nimistö, nimitys, nimiö, nimmari
• verbit: nimetä, nimitellä, nimittää

Yhdyssanat

aatelisnimi, arvonimi, asutusnimi, erisnimi, etunimi, hallitsijanimi, haukkumanimi, hellittelynimi, henkilönimi, henkilönnimi, huippunimi, isännimi, IUPAC-nimi, kadunnimi, kauppanimi, kielennimi, kirjailijanimi, kunnianimi, kutsumanimi, kärkinimi, käyttäjänimi, köllinimi, lajinimi, lempinimi, liikanimi, liikenimi, lisänimi, maallikkonimi, miehennimi, naisennimi, nimenanto, nimenhuuto, nimenmuutos, nimenselvennys, nimenselvennös, nimenvaihdos, nimenväärennys, nimenväärennös, nimihakemisto, nimihenkilö, nimikilpi, nimikirja, nimikirjoitus, nimikortti, nimikristitty, nimikuulu, nimilaatta, nimilaji, nimilappu, nimilehti, nimileima, nimileimasin, nimilippu, nimilista, nimiloppu, nimiluettelo, nimimerkki, nimimies, nimimuisti, nimineula, niminovelli, nimiosa, nimiosake, nimipalvelin, nimipäivä, nimiruno, nimisana, nimisiirto, nimisivu, nimitaulu, nimitutkimus, ominaisuudennimi, paikannimi, peitenimi, perhenimi, pilkkanimi, ristimänimi, runoilijanimi, salanimi, sotilasnimi, sovinnaisnimi, sukunimi, suvunnimi, sävelnimi, taiteilijanimi, tapailunimi, tekijännimi, toiminimi, tuotenimi, tyttönimi, työnimi, viittomanimi, yleisnimi, äidinnimi

Idiomit

• Mikä on homman nimi? = mistä on kysymys?

Aiheesta muualla

• nimi Kielitoimiston sanakirjassa
• nimi Tieteen termipankissa
• nimi Suomen etymologisessa sanakirjassa
• nimi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• Artikkelit 639, 3800 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Puola

Pronomini

nimi

1. (taivutusmuoto) instrumentaali sanoista oni/one

Tšekki

Pronomini

nimi

1. (taivutusmuoto) yksikön instrumentaali sanoista on, ona, ono

Vepsä

Substantiivi

nimi (gen nimen, pl part nimed)

1. nimi

Viro

Substantiivi

nimi (gen nime, part nime)

1. nimi

   Mis lapsele nimeks pandi? – Mikä lapselle pantiin nimeksi?

2. (kielitiede) erisnimi, propri

   • Synonyymit pärisnimi, prooprium

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 20 (süli) süli

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	nimi	nimed
genetiivi	nime	nimede
partitiivi	nime	nimesid
illatiivi	nimesse	nimedesse
inessiivi	nimes	nimedes
elatiivi	nimest	nimedest
allatiivi	nimele	nimedele
adessiivi	nimel	nimedel
ablatiivi	nimelt	nimedelt
translatiivi	nimeks	nimedeks
terminatiivi	nimeni	nimedeni
essiivi	nimena	nimedena
abessiivi	nimeta	nimedeta
komitatiivi	nimega	nimedega

Liittyvät sanat

• nimeta
• nimistu, nimestik
• hüüdnimi, perekonnanimi, varjunimi, eesnimi
• kasutajanimi
• nimisõna

Yhdyssanat

• nimekiri, nimepäev

Aiheesta muualla

• nimi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• nimi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro

Substantiivi

nimi (gen nime, part nimme)

1. nimi

Liittyvät sanat

• nimekäänüs

Lähteet

• Suomi-viro-suursanakirja / [päätoimittaja Valdek Pall]. – Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ; Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2003.
• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
• ÕS "Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006"
• Eesti keele seletav sõnaraamat
• Eesti keele käsiraamat M 116 Käänkonnad