hora

Espanja

Substantiivi

hora f. (monikko horas)

1. tunti (ajan yksikkö)
2. aika (tehdä jotakin), jonkun aika

   la hora de la verdad

   totuuden hetki

3. kellonaika

   ¿Qué hora es?

   Mitä kello on?

4. aika (aikavyöhykeellä)

   La explosión se produjo a las 23.15 hora de Moscú – Räjähdys tapahtui 23.15 Moskovan aikaa.

Aiheesta muualla

• hora Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Interlingua

Substantiivi

hora

1. tunti

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	hōra	hōrae
akkusatiivi	hōram	hōrās
genetiivi	hōrae	hōrārum
datiivi	hōrae	hōrīs
ablatiivi	hōrā	hōrīs

hōra f. (1)

1. tunti; (aiemmin) ¹/₁₂-osa päivää auringonnoususta auringonlaskuun
2. aika
3. vuodenaika

Etymologia

muinaiskreikan sanasta ὥρα (hōra)

Portugali

Substantiivi

hora f. (monikko horas)

1. tunti

Ruotsi

Substantiivi

hora yl. (1) (yks. määr. horan [luo], mon. epämäär. horor[luo], mon. määr. hororna [luo])

1. (halventava) huora

Liittyvät sanat

• hor

Aiheesta muualla

• hora Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Serbia

Substantiivi

hora

1. yksikön genetiivimuoto sanasta hor

Slovakki

Substantiivi

hora f.

1. vuori

Tšekki

Substantiivi

hora f.

1. vuori

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	hora	hory
genetiivi	hory	hor
datiivi	hoře	horám
akkusatiivi	horu	hory
vokatiivi	horo	hory
lokatiivi	hoře	horách
instrumentaali	horou	horami

Etymologia

• länsislaavilainen muoto sanasta *gora, vrt. venäjän гора