forma

Espanja

Substantiivi

forma f. (monikko formas)

1. muoto
2. tapa

Liittyvät sanat

• estructura, figura, formato

Verbi

forma

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä formar[luo]
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä formar

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	fȏrma	fȏrme
genetiivi	fȏrmē	fȏrmī/fȏrmā
datiivi-lokatiivi	fȏrmi	fȏrmama
akkusatiivi	fȏrmu	fȏrme
vokatiivi	formo	fȏrme
instrumentaali	fȏrmōm	fȏrmama

fȏrma f. 

1. muoto
2. muotti
3. kunto (fyysinen)

   biti u lošoj formi – olla huonossa kunnossa

Aiheesta muualla

• fȏrma Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ranska

Verbi

forma

1. indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä former

Ruotsi

Verbi

forma (1)

1. muodostaa
2. muotoilla, muovata
3. ~ sig muodostua, muotoutua

Taivutus

Taivutus – forma
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	formar[luo]	formas
imperfekti	formade	formades
supiini	format	formats
imperatiivi	forma	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: forma
• passiivin infinitiivi: formas
• aktiivin part. prees: formande [luo]
• passiivin part. prees: formandes
• part. perf.: yl. formad, n. format, määr./mon. formade

Aiheesta muualla

• forma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tšekki

Substantiivi

forma f.

1. muoto
2. muotti, malli