fikstuuri
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]fikstuuri (6)
- kiinnitin, johon työstettävä kappale kiinnitetään
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | fikstuuri | fikstuurit |
| genetiivi | fikstuurin | fikstuurien fikstuureiden fikstuureitten |
| partitiivi | fikstuuria | fikstuureita fikstuureja |
| akkusatiivi | fikstuuri; fikstuurin |
fikstuurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | fikstuurissa | fikstuureissa |
| elatiivi | fikstuurista | fikstuureista |
| illatiivi | fikstuuriin | fikstuureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | fikstuurilla | fikstuureilla |
| ablatiivi | fikstuurilta | fikstuureilta |
| allatiivi | fikstuurille | fikstuureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | fikstuurina | fikstuureina |
| translatiivi | fikstuuriksi | fikstuureiksi |
| abessiivi | fikstuuritta | fikstuureitta |
| instruktiivi | – | fikstuurein |
| komitatiivi | – | fikstuureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | fikstuuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. kiinnitin, johon työstettävä kappale kiinnitetään
|