Siirry sisältöön

Tok-pisin

Wikipediasta
Tok-pisin
Oma nimi Tok Pisin
Tiedot
Alue  Papua-Uusi-Guinea
Virallinen kieli  Papua-Uusi-Guinea
Puhujia 122 000 (äidinkielisiä)
4 milj. (yhteensä)
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta kreolikieli
Kieliryhmä englannin kreolit
Kielikoodit
ISO 639-2 tpi
ISO 639-3 tpi
Tok-pisininkielisiä ovikylttejä

Tok-pisin (omakielinen nimi: Tok Pisin) on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli.[1] Se on yksi valtion virallisista kielistä.[2] Tok-pisinilla on noin neljä miljoonaa puhujaa, joista äidinkielisiä on kuitenkin vain noin 122 000.[3] Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä alueen alkuperäisistä kielistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään papuakielet ja austronesialaiset kielet.[2]

Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisistä sanoista talk pidgin (pidgin-puhe). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[2]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puhuttua tok-pisiniä

Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut äänteet.

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Lähde:[3]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Labiaalinen Alveolaarinen Palataalinen Velaarinen Glottaalinen
Klusiili p | b t | d k | g
Frikatiivi v s h
Nasaali m n ŋ
Lateraali l
Puolivokaali w j
Tremulantti r

Lähde:[3]

Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.

Ortografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tok-pisinia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4]

Tok-pisinin aakkosto koostuu 30 kirjaimesta:[5]

Aa Bb Dd Ee Ff Gg Hh Ii
Jj Kk Ll Mm Nn Oo Pp Rr
Ss Tt Uu Vv Ww Yy

Sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioilta 5/6 tok-pisinin sanoista on peräisin indoeurooppalaisista kielistä, kuten englannista, saksasta ja portugalista. 1/7 on peräisin malaijilais-polynesialaisista kielistä. Loppujen katsotaan tulevan yleisuusiguinealaisista kielistä tai muista paikallisista kielistä.[6]

Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).

Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").

Käyttö yhteisössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tok-pisin on yksi Papua-Uuden-Guinean kolmesta virallisesta kielestä yhdessä englannin ja hiri motun rinnalla. Kolmesta virallisesta kielestä tok-pisin on maassa käytetyin ja se toimii yleisesti lingua francana erikielisten ryhmien välillä.[7]

Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja nimeltä Wantok.[8] Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.[9]

Median lisäksi tok-pisin on myös tärkeä koulujen opetuskieli, jota käytetään yleensä ala-asteen kolmella ensimmäisellä luokalla.[5]

Kielinäyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yumi olgeta mama karim umi long stap fri na wankain long wei yumi lukim i gutpela na strepela tru. Uumi olgeta igat ting ting bilong wanem samting I rait na rong na mipela olgeta I mas mekim gutpela pasin long ol narapela long tingting bilong brata susa.

Suomeksi:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tok Pisin Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Papua New Guinea’s incredible linguistic diversity 20.7.2017. The Economist. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Tok Pisin Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  4. ↑ ScriptSource - Tok Pisin written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 18.6.2022.
  5. ↑ a b Tok Pisin language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 18.6.2022.
  6. ↑ Tok Pisin Phrasebook 2022. tokpisin.info. Arkistoitu 18.6.2022. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Tok Pisin | language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Wantok 2022. abc.net.au. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Tok Pisin Nius 2022. EMTV Online. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tokpisininkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Kreolikielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tok-pisin&oldid=22665276”