Sloveeni
| Sloveeni | |
|---|---|
 Sloveenin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | slovenščina, slovenski jezik |
| Tiedot | |
| Alue |  Slovenia Italia Unkari  Itävalta |
| Virallinen kieli | Slovenia Euroopan unioni Itävalta (vähemmistökieli) Italia (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 2,5 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Slovenian taide- ja tiedeakatemia |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | slaavilaiset kielet eteläslaavilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sl |
| ISO 639-2 | slv |
| ISO 639-3 | slv |
Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli.[1] Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat serbokroaatti ja molisenkroatia.[2] Sitä puhuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä Sloveniassa sekä naapurimaissa Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa.[3]
Status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielellä on virallisen kielen asema Sloveniassa ja Euroopan unionissa.[4][5] Lisäksi kielellä on virallisen vähemmistökielen asema Italiassa, Itävällassa ja Unkarissa.[6][7][8]
Kielenhuollosta vastaa Slovenian taide- ja tiedeakatemia.[9]
Historia ja kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sloveeni jakaantuu kymmeniin murteisiin, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi itäisimmällä prekmurščinan tai prekmursko narečje -murteella, jota puhutaan Prekmurjessa ja Unkarissa, on noin 80 000 puhujaa. Sillä oli myös 200 vuoden ajan 1900-luvun alkuun asti oma kirjallinen traditionsa ja sanomalehdistö.[10] Toinen standardi-sloveniasta merkittävästi eroava murre oli rozajanski langač (sloveeniksi rezijanščina), jota puhuttiin Resian laaksossa Italian Udinessa.
Varhaisimmat kirjalliset todisteet sloveenin kielestä ovat peräisin noin 1000-luvulta, mutta kieltä ei juurikaan kirjoitettu ennen uskonpuhdistuksen aikaa.[11][12] Standardi-slovenia eli niin sanottu uusi slovenia luotiin 1800-luvun puolivälissä. Se perustuu alun perin 1500-luvulla Ljubljanassa puhuttuun kieleen, jolla Primož Trubar julkaisi ensimmäisen kirjan vuonna 1550 ja jolle Jurij Dalmatin käänsi Raamatun vuonna 1584. Kieltä vakiinnutti Jernej Kopitar vuoden 1809 kieliopillaan, mutta sen jälkeen monien sanojen oikeinkirjoitusta muutettiin vielä muinaiskirkkoslaavia vastaavaksi ja kieleen otettiin muiden slaavilaisten kielten ja kirkkoslaavin mukaiset monikkomuodot.[13]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan sloveeniksi vuonna 1584.[15]
Äänneoppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Affrikaatta | ts | ʧ | ʤ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | x | |
| Approksimantti | j | ||||
| Tremulantti | r |
Lähde:[16]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ə | ɔ |
| Avoin | a |
Lähde:[16]
Yleissääntö on, että pitkien vokaalien äänenkorkeus on nouseva ja lyhyiden vokaalien laskeva.[17]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sloveenissa on kuusi sijamuotoa ja kolme kieliopillista sukua. Muista slaavilaisista kielistä sloveeni eroaa siten, että siinä on yksikön ja monikon lisäksi edelleen duaali, tasan kahta asiaa tarkoittava kieliopillinen luku, joka on muista kielistä hävinnyt. Sloveenin kielen perussanajärjestys on SOV, mutta koska sekä verbit että nominit taipuvat, tästä voidaan joustaa.[17][12] Lukusanat 1–10 sloveeniksi:[18]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ena | dve | tri | štiri | pet | šest | sedem | osem | devet | deset |
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vsi ljudje se rodijo svobodni ter imajo enako dostojanstvo in pravice. Dana sta jim razum in vest, in bi morali drug z drugim ravnati v duhu bratstva.
Suomeksi:
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Slovene 2022. Ethnologue. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Slovenian 2020. Glottolog. Viitattu 27.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Slovenian language, alphabet and pronunciation 2020. omniglot.com. Viitattu 27.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Slovenian Language Basics & Phrases 2022. ljubljana.info. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Official language 2022. Portal GOV.SI. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Norme in materia di tutela delle minoranze linguistiche storiche 1999. parlamento.it. Viitattu 16.8.2022. (italiaksi)
- ↑ Gesamte Rechtsvorschrift für Wiederherstellung eines unabhängigen und demokratischen Österreich 17.8.2022. Bundesministerium für Digitalisierung und Wirtschaftsstandort. Viitattu 16.8.2022. (saksaksi)
- ↑ Population: demographic situation, languages and religions European Commission. Arkistoitu 24.12.2023. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- ↑ SASA Introduction 2026. The Slovenian Academy of Sciences and Arts. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Ulčnik, Natalija: Neologisms of the First Prekmurje Newspaper Prijatel 2007. University of Maribor. Arkistoitu Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Languages: Slovene, Slovenscina BBC. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 Slovene language | Slovenian, Slavic, Indo-European 2026. Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 13.11.2025. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- ↑ The dual in Slovene dialects, Tjaša Jakop, s. 2
- ↑ Slovene written with Latin script 2022. ScriptSource. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Slovene in Slovenia 2022. Joshua Project. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- 1 2 Greenberg, Marc L.: A Short Reference Grammar of Standard Slovene (pdf) (s. 20–21) 2006. University of Kansas. Viitattu 27.10.2020.
- 1 2 Slovenian Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 16.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Ulrich, Alexis: Slovene numbers 2026. Of Languages and Numbers. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sloveeni Wikimedia Commonsissa
