Savukoski

Savukoski
vaakuna	sijainti
Sijainti	67°17′30″N, 028°09′40″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero	742
Hallinnollinen keskus	Savukosken kirkonkylä
Perustettu	1916
Kokonaispinta-ala	6 496,57 km² 6:nneksi suurin 2025
– maa	6 440,10 km²
– sisävesi	56,47 km²
Väkiluku	974 294:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	0,15 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	10,4 %
– 15–64-v.	54,0 %
– yli 64-v.	35,6 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	97,2 %
– muut	2,8 %
Kunnallisvero	9,1 % 127:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Joonas Rentola
Kunnanvaltuusto	13 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • Muut  • Kok.  • Vihr.	6 3 3 1
www.savukoski.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 974 ihmistä ja sen pinta-ala on 6 496,57 km², josta 56,47 km² on vesistöjä. Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,15 asukasta/km². Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.

Maantiede ja luonto

Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä. Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70 km × 100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesistöalueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita.

Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita.^lähde? Savukosken pohjoisosaan ulottuu osin Sodankylän ja Inarin kunnissa sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto, jonka eteläpuolella sijaitsee myös Kemihaaran erämaa-alue. Kunnan itäosiin ulottuvat suurimmalta osin Sallan puolella sijaitsevat Värriön luonnonpuisto ja Tuntsan erämaa-alue. Näiden eteläpuolella on kokonaan kunnan alueella sijaitseva Maltion luonnonpuisto. Kunnan länsiosassa sijaitsee myös Vintilänkairan Natura 2000 -alue.

Savukosken suurimmat järvet ovat Arajärvi, Kiurujärvi, Iso Akanjärvi ja Värriöjärvi. Ne sijaitsevat kunnan länsiosassa. Useimmat Savukosken järvet kuuluvat Kemijoen vesistöön. Savukosken pohjoisosassa sijaitsee muinaisen jääjärven jäännös, Loitsana, jonka lähellä on kivikautinen asuinpaikka.

Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee suomalaisen perinteen mukaan Joulupukin asuinpaikka, Korvatunturi. Korvatunturi oli Suomen itärajan läntisin kohta vuosina 1920–1940. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapää.

Savukoskella sijaitsee Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä-niminen suoalue, jolla on pisin suomenkielinen paikannimi.

Lapin liiton mukaan Savukoski on Suomen harvimmin asuttu kunta.

Kyliä

Hihnavaara, Kuosku, Lunkkaus, Martti, Rovala, Ruuvaoja, Nousu, Savukoski, Seitajärvi, Tanhua, Viitaranta, Värriö.

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Savukoskella oli 988 asukasta, joista 369 asui taajamassa, 607 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savukosken taajama-aste on 37,8 %.

Kunnassa on vain yksi taajama, Savukosken kirkonkylä.

Ilmasto

Savukoskella kylmin kuukausi on tammikuu ja lämpimin heinäkuu. Lämpöennätys 30,4 °C on vuodelta 1988, kylmyysennätys −47,3 °C taas vuodelta 1999.

Savukosken ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,4 −8,0 −2,1 3,9 10,5 16,9 20,1 17,0 10,9 2,6 −2,9 −5,9 ka. 4,6 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,0 −16,9 −12,8 −5,9 0,6 6,5 9,8 7,5 3,0 −2,7 −8,7 −13,4 ka. −4,2 Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,4 −12,1 −7,3 −0,9 5,5 11,6 14,7 11,9 6,7 0,0 −5,6 −9,4 ka. 0,2 Sademäärä (mm) 40 34 33 32 45 64 81 63 57 56 44 43 Σ 592 Sadepäivät (d) 11 10 8 7 9 10 12 9 9 11 11 12 Σ 119 L ä m p ö t i l a −8,4 −17,0 −8,0 −16,9 −2,1 −12,8 3,9 −5,9 10,5 0,6 16,9 6,5 20,1 9,8 17,0 7,5 10,9 3,0 2,6 −2,7 −2,9 −8,7 −5,9 −13,4 S a d a n t a 40 34 33 32 45 64 81 63 57 56 44 43 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Historia

Savukosken keskustaa Sallan suuntaan

Savukoskella on ollut saamelaisasutusta esihistoriallisesta ajasta 1700-luvulle saakka. Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916. Sitä ennen Savukoski oli osa Sodankylää. Vuonna 1922 tapahtuneen niin sanotun läskikapinan operaatiot ulottuivat myös Savukosken alueelle. Neuvostopartisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.

Hallinto

Savukosken kunnanjohtaja on Joonas Rentola. Hänet valittiin virkaan kesäkuussa 2026. Rentolan edeltäjä oli Petri Härkönen, joka irtisanoutui tehtävästä tammikuussa 2026. Härkönen valittiin kunnanjohtajaksi toukokuussa 2025. Härkösen edeltäjä oli Antti Mulari, joka toimi kunnanjohtajana vuodesta 2014 kevääseen 2025. Mulari oli kahdesti virkavapaalla vuonna 2019 ja vuosina 2021–2023.

Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista kuusi on keskustan hallussa kaudella 2025–2029. Kokoomuksella on kolme paikkaa, yhteislistalla Ryhmä 25 sitoutumattomat kolme paikkaa ja vihreillä yksi paikka. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.

Talous

Suurimmat työnantajat olivat vuonna 2005 Savukosken kunta, Pelkosenniemen–Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, Metsähallitus ja Korvatunturin Marja Oy.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metsäkoneyritys A & L Harju Oy, Liesijoen Yhteismetsä ja sahatavara- ja arvopaperikauppaa tekevä L Mattila Oy.

Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia vuonna 1966. Soklin kaivoksen kaivospiirilupa myönnettiin 2016, valtuusto hyväksyi Soklin kaivoksen asemakaavan toukokuussa 2017.

Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Savukoski onkin manner-Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisin kunta Lestijärven jälkeen: 41 prosenttia kunnan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta. Savukoskella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,65-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Naiset ansaitsivat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.

Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 1912–1918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen Lapin metsämuseossa Rovaniemellä.

Savukoskella järjestetään vuosittain pääsiäisenä Kuivalihamarkkinat.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2025 tilanteen mukainen.

Savukosken väestönkehitys 1975–2025
Vuosi			Asukkaita
1975			1 961
1980			1 931
1985			1 881
1990			1 774
1995			1 660
2000			1 472
2005			1 303
2010			1 179
2015			1 061
2020			1 009
2025			974
Lähde: Tilastokeskus.

Savukosken luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut negatiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 lähtien. Myös nettomuutto Savukoskelle on pääosin ollut ainakin 1990-luvulta lähtien negatiivista, joskin muutamina 2020-luvun vuosina nettomuutto on ollut positiivista. Näiden vuoksi väkiluku on Savukoskella useimpina vuosina laskenut. Kunnan väkiluku alitti tuhannen asukkaan rajan vuonna 2022.

Kieli

Savukoskella oli vuoden 2025 lopussa 974 asukasta, joista 947 puhui kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamea. Näistä kymmenen puhui jotain muuta kieltä kuin suomea. Vieraskielisiä oli 27. Mitään vierasta kieltä ei kuitenkaan puhunut vähintään kymmenen ihmistä.

Savukoskella asui vuonna 2025 yhteensä 29 ulkomaan kansalaista ja 39 ulkomailla syntynyttä.

Ikärakenne

Savukoskella on vähemmän alle 15-vuotiaita kuin koko maassa tai Lapin maakunnassa. 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnassa on 37,6 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku on 23,8 prosenttia ja maakunnassa 28,1 prosenttia. Savukosken asukkaista 40,1 prosenttia on eläkeläisiä, kun koko Suomen asukkaista 25,6 prosenttia on eläkkeellä.

Savukoskelaisten keski-ikä on 52,8 vuotta, kun suomalaisten keski-ikä on 44,1 vuotta. Kunnan keski-ikä on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden korkeammalla kuin koko maan keski-ikä vuodesta 1997, ja vuodesta 2014 keski-ikä on ollut yli 50 vuotta.

Savukosken ylivoimaisesti nuorin postinumeroalue on Lunkkaus, jonka asukkaiden keski-ikä on 38. Muiden postinumeroalueiden keski-iät ovat 49–58 vuotta.

Vaikka Savukosken asukkaat ovat keskimäärin muuta maata huomattavasti vanhempia, on Savukoskella koko Suomea korkeampi kokonaishedelmällisyysluku: vuosina 2022–2025 kunnan kokonaishedelmällisyysluku oli 2,13.

Väestöennuste

Savukosken luonnollisen väestönlisäyksen ennustettiin vuonna 2024 pysyvän likimain ennallaan. Kunnan kokonaisnettomuuton kuitenkin ennustetaan kasvavan kunnasta muuttaneiden lukumäärän vähentyessä. Se ei kuitenkaan riitä kääntämään väestönkasvua positiiviseksi, mutta ennusteen mukaan Savukosken väkiluvun vähenemä vuonna 2045 olisi enää yksi asukas. Savukosken väkiluku olisi tuolloin 890 asukasta.

Sivistys- ja kulttuuritoiminta

Oppilaitokset

Savukoskella esi- ja perusopetusta annetaan Korvatunturin koulussa (luokka-asteiden 0–9 yhtenäiskoulu). Samassa kiinteistössä (Sauherrantie 23B) toimii myös toisen asteen yleissivistävää opetusta antava Savukosken lukio.

Kirjasto

Savukosken kirjasto sijaitsee Korvatunturin koulun naapurina (Sauherrantie 23 C). Hallinnollisesti Savukosken kirjasto on eräs Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteisen kirjastolaitoksen eli Sompion kirjaston yksi toimipiste. Savukosken kirjasto kuuluu Sompion kirjaston kautta myös Lapin kirjaston nimellä tunnettuun seudulliseen kirjastokimppaan.

Uskonnolliset yhteisöt

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Savukoski kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan. Sillä on paikkakunnalla oma kirkko. Seurakunta toimii myös Pelkosenniemen kunnan alueella. Entinen Savukosken seurakunta liitettiin Pelkosenniemen seurakuntaan vuonna 1931.

Herätysliikkeet ja ortodoksinen kirkko

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Savukosken rauhanyhdistys. Lestadiolaisuuden arvellaan tulleen paikkakunnalle ylimuoniolaisen saarnamiehen Heikki Parkajoen vuonna 1868 tekemän saarnamatkan seurauksena. Juhani Raattamaan vieraillessa paikkakunnalla 1876 toimi Herralan talo seurapaikkana. Raattamaa vieraili Savukoskella myös vuosien 1882–1884 laajan Koillis-Pohjanmaan matkansa yhteydessä. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savukosken alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Tunnettuja savukoskelaisia

• Aleksi Hihnavaara (1882–1938) eli Mosku
• Albert Ikäheimo (1904–1989) eli Karhu-Alpi, karhunkaataja
• Juha Julkunen (s. 1968 tai 1969), umpihankihiihtäjä
• Eeva-Maria Maijala (s. 1967), kansanedustaja
• Tyyne Martikainen (1931–2024), kirjailija
• Markus Mustajärvi (s. 1963), kansanedustaja

Muita henkilöitä

• Joulupukki

Katso myös

• Luettelo Savukosken julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savukoski Wikimedia Commonsissa

• Savukosken kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Savukosken avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Savukosken kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
• O. Hytönen : Kerran Savukoskestakin, Kemin-Lapin kirkottomasta pitäjästä, Helsingin Sanomat, 26.11.1939, nro 320, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• O. Hytönen : Kerran Savukoskestakin, osa II, Helsingin Sanomat, 03.12.1939, nro 327, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot