Siirry sisältöön

Propaani

Wikipediasta
Propaani
Tunnisteet
Muut nimet n-Propaani
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8
Moolimassa 44,1 g/mol
Ulkomuoto väritön kaasu
Sulamispiste −187,6 °C (85,5 K)
Kiehumispiste −42,09 °C (231,1 K)
Tiheys 0,0018324 g/cm3 (kaasu, 25 °C, 1 atm)[1]
Liukoisuus veteen 0,007 g / 100 ml (20 °C)

[2]

Propaani eli n-propaani (C3H8), jonka rakennekaava on CH3CH2CH3, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42,1 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6. Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ).

Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli -bakteerin avulla.[3] Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.[3]

Propaania käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa polttoaineena nestekaasuna seoksena butaanin kanssa. Propaania käytetään joissakin spraymaaleissa.[4] Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä ponneaineena[5] tai pakkauskaasuna. Kylmäaineena propaanin koodi on R290.[6]

Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.[7]

Propaanin palaessa syntyy hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O).

C3H8 + 5 O2 → 3 CO2 + 4 H2O

Käyttö päihtymystarkoituksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla.[4]

  1. ↑ Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 1341. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4 (englanniksi)
  2. ↑ Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 5.3.2021.
  3. 1 2 Mikrobit saatiin tuottamaan propaania 3.9.2014. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
  4. 1 2 Imppaus Päihdelinkki.fi. 9.6.2014. Viitattu 15.5.2021.
  5. ↑ E944 - Propaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.
  6. ↑ Veera Kankare: Lämpöpumpun omistajille iso muutos: Osa malleista kielletään Talouselämä. 24.9.2026. Viitattu 25.9.2026.
  7. ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.